Työn kuormitus – kuka siitä on vastuussa?
Mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot ovat olleet jo jonkin aikaa suurin sairauslomien syy. Asiantuntijatyön luonteen aiheuttama kuormitus on taustalla kaiken ikäisten kokemassa ahdistuksessa. ”Tietointensiivinen ja itseohjautuva työ kuormittaa mieltä, ja moni myös kokee työn ja yksityiselämän yhdistämisen vaikeaksi.” (Kela). Kenen tulee huolehtia siitä, ettei asiantuntija kuormitu liikaa työssään?
Kerroimme syyskuussa työpsykologimme näkemyksiä tekijöistä, jotka kuormittavat asiantuntijatyössä ja haastavat jaksamista. Moni pohtiikin, miten voisi itse vaikuttaa omien voimavarojen vahvistamiseen sekä työnteon tapoihin. Vaikka osa tekijöistä jaksamisen tukemiseksi onkin omissa käsissä, tulee kuitenkin muistaa, että työnantajalla on vastuu työntekijöiden hyvinvoinnin turvaamisesta.
Työnantajalla on velvollisuus ehkäistä haitallista työkuormitusta
Työturvallisuuslaki (8, 10, 13 ja 25 §) velvoittaa työnantajan aktiivisesti ennaltaehkäisemään liiallisen työkuormituksen syntymistä. Pelkkä seurauksiin reagointi ei ole lain kirjaimen mukaan riittävää. Työsuojeluviranomaisen mukaan ”työnantajan pitää oma-aloitteisesti välttää tai vähentää työn kuormitustekijöiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta tunnistaa psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja arvioida niitä, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on siihen riittävä pätevyys.”
Käytännössä työn arjessa työnantajavelvollisuuksista vastaavat esihenkilöt, joiden tulee seurata aktiivisesti työyhteisön tilaa sekä työtapojen turvallisuutta. ”Tavoitteena on havaita haitallinen työkuormitus riittävän ajoissa. Työnantajan tulee järjestää esihenkilöille riittävä perehdytys, jotta he pystyvät havaitsemaan työntekijöiden haitallisen kuormittumisen ajoissa.” todetaan työsuojeluviranomaisen ohjeistuksessa.
Esihenkilöllä tärkeä rooli työssä jaksamisen tukemisessa
Työn kuormituksen luotaaminen kuuluu siis olennaisesti esihenkilön työnkuvaan. On tärkeää, että esihenkilö tunnistaa työn ja työympäristön mahdolliset kuormitustekijät, ja pystyy tarkastelemaan niitä myös jokaisen tiimiläisen näkökulmasta. Esihenkilön ei tarvitse tietää ja osata kaikkea, vaan työnantajan velvollisuuksiin kuuluu rakentaa puitteet työkyvyn johtamiselle. Yksi tärkeimmistä asioista haitallisen kuormituksen ehkäisemisessä on puheeksi ottamisen taito.
Koostimme esihenkilöille kuusi vinkkiä työssä jaksamisen tukemiseen:
- Kehitä avointa vuorovaikutuskulttuuria työyhteisössäsi ja opi tunnistamaan heikot signaalit työyhteisön puheissa (esim. kiirepuhe).
- Pois pärjäämiskulttuurista! Keskustele rohkeasti työntekijöidesi kanssa jaksamiseen ja työn kuormittavuuteen liittyvistä asioista.
- Opettele puheeksi ottamisen taitoja. Työn kuormitus voi olla haastava ja sensitiivinen aihe ja hankalissa tilanteissa omat vuorovaikutustaitosi ovat tärkeässä roolissa.
- Huolehdi, että työsi tueksi on työpaikallasi varhaisen tuen toimintamalli tai muita ohjeita kuormittumisen käsittelyyn.
- Tee yhteistyötä! Ole aktiivisesti vuoropuhelussa työpaikan työsuojeluvaltuutettujen sekä luottamusedustajien kanssa. Myös työterveyshuolto on tukenasi.
- Pidä huolta omasta jaksamisestasi ja opi tunnistamaan omat kuormitustekijäsi. Kun esihenkilöllä on riittävästi omia voimavaroja, on myös tiimiläisten kuormitustekijöitä helpompi tunnistaa ja ratkaista.
Kuormituksen ehkäisyyn ja jaksamisen tukemiseen ei aina todella riitä, että työntekijä itse huolehtii hyvinvoinnistaan ja tuunaa omia työnteon tapoja vaan on tilanteita, jolloin kuormitus johtuu yksinkertaisesti esimerkiksi liian suuresta työkuormasta tai muista työnantajan vastuulla olevista asioista.
Teksti: Hanna-Mari Koski & Pauliina Sneck
Jos tarvitset esihenkilönä tukea, kuinka voit vielä paremmin huolehtia oman tiimin hyvinvoinnista, saat apua liittosi lakipalveluista. Specialaisia esihenkilöitä ohjeistaa kattojärjestömme Akavan Erityisalojen osaavat juristit