Mikä järjestöjen toiminnanjohtajia haastaa juuri nyt?

Helmikuussa järjestimme specialaisille toiminnanjohtajille suunnatun valmennuspäivän. Päivän tavoitteena oli tarjota jäsenillemme mahdollisuuden tavata vertaisiaan ja saada tukea toiminnanjohtajan usein yksinäiseen työnkuvaan. Valmennuspäivän kouluttajana toimi Heltin organisaatio- ja työterveyspsykologi Mari Laari ja inspiraatiopuhujana Juha Töyrylä Ellun Kanat -konsultointiyrityksestä. Mitä opimme päivän aikana?

Toiminnanjohtaja on suunnannäyttäjä

Kun joukko järjestöjen toiminnanjohtajia kokoontuu saman pöydän äärelle, puhe kääntyy nopeasti yhteistyöhön luottamushallinnon ja henkilöstön kanssa, talouden haasteisiin, vapaaehtoisten tukemiseen ja jatkuvan ajan puutteeseen – sitä kun tuntuu olevan aina liian vähän. Toiminnanjohtajan rooli on vaativa ja todella moniosaajuuden ytimessä!

Työn arkeen kuuluu hallinnon pyörittämisen lisäksi näkökulma, jota ei voi liiaksi korostaa. Toiminnanjohtajan tärkein tehtävä on ennen kaikkea näyttää suuntaa ja johtaa henkilöstöä kohti strategisia tavoitteita. Jotta tässä tehtävässä voi onnistua, roolien operatiivisen toiminnan ja hallituksen strategisen tason päätöksenteon välillä on oltava selkeitä kaikille.

Molempiin suuntiin kannattelua

Järjestön hallitus toimii juridisena työnantajana suhteessa henkilöstöön, ja toiminnanjohtaja toimii usein viestinviejänä luottamustoimijoiden ja palkatun henkilöstön välillä. Jos järjestössä on useampia työntekijöitä, toiminnanjohtajan roolia voi helpottaa henkilöstön edustajan valitseminen hallitukseen. Tämä vähentää toiminnanjohtajan yksinäisyyttä viestinvälittäjänä ja voi parantaa myös yhteisöllisyyttä luottamushallinnon ja henkilöstön välillä.

Milloit kävit viimeksi oman kehityskeskustelusi?

Samalla kun työnantajavastuu järjestöissä on hallituksella, on toiminnanjohtajan esihenkilönä usein kulloinkin valittu hallituksen puheenjohtaja. Valmennuspäivässä nousikin esille, että yksi kriittinen asia toiminnanjohtajan työssä onnistumiselle on puheenjohtajalta saatu tuki.

Koska luottamustoiminen puheenjohtaja on harvoin mukana järjestön arjen työssä päivittäin, olisi tärkeää määritellä millaista tukea toiminnanjohtaja tarvitsee. Myös toiminnanjohtaja hyötyy kehityskeskusteluista, sillä niissä voidaan määritellä molemminpuoliset odotukset ja tarpeet. Samalla koko hallituksen kanssa on tärkeää käydä avointa keskustelua rooleista ja luoda raamit luottamustoimijoiden työlle.

Vapaaehtoisten merkitys ja tukeminen

Monissa järjestöissä on luottamushallinnon lisäksi paljon vapaaehtoisia, joiden työ on äärimmäisen merkityksellistä järjestön tehtävän toteuttamisen kannalta. Vapaaehtoisten tekemä työ ansaitsee kiitosta, mutta resurssien ollessa usein rajalliset, tarvitaan kekseliäisyyttä.

Toiminnanjohtajien keskusteluissa nousi esille ideoita, miten työntekijät voivat tarjota lisää tukea vapaaehtoisille. Myös erilaiset koulutukset ja virkistyspäivät saivat kannatusta. Tärkeänä pidettiin kuitenkin tarvetta vähentää järjestöbyrokratiaa vapaaehtoisten työssä, jotta heillä olisi enemmän aikaa olennaiseen.

Oma työhyvinvointi ja johtajuuden rajat

Järjestöissä työskennellään suurella sydämellä, ja monissa tilanteissa joustetaan oman hyvinvoinnin kustannuksella. Toiminnanjohtaja kantaa aina viimeisen vastuun, ja vastuun painaessa voi olla haastavaa sanoa se kuuluisa ”ei”.  Tällaisissa hetkissä onkin tärkeää tarkastella, löytyykö esimerkiksi järjestön strategiasta tai toimintasuunnitelmasta tukea priorisoinnille ja kieltäytymiselle. On kuitenkin muistettava, että johtajuus on vain osa työtä, ei koko elämä.

Toiminnanjohtajan työssä kollegiaalinen tuki on korvaamatonta. Ilman sitä työ voi tuntua liian yksinäiseltä, ja tehtävän vaatimukset ylivoimaisilta. Specia aikookin jatkaa toiminnanjohtajien tapaamisia tulevaisuudessa – tule mukaan verkostoitumaan!