Miksi kuormitumme työssä? Työpsykologin näkökulmia oman jaksamisen tukemiseen

Työelämäkeskustelussa on viime aikoina noussut esille huoli jaksamisesta ja moni kertoo uupumisen kokemuksistaan. Myös neuvottelujärjestöjemme (JUKO ja YTN) teettämien työmarkkinatutkimusten mukaan asiantuntijatyötä tekevien hyvinvointia koettelevat niin työn sirpaleisuus, toistuvat keskeytykset kuin kasvavat vaatimukset. 

Kysyimme Heltin työpsykologi Mari Laarilta, mitkä tekijät aiheuttavat erityisesti asiantuntijatyössä kuormitusta ja miten voit vahvistaa omia voimavarojasi. 

Jaksaminen työelämässä on monen eri tekijän summa

”Koemme kuormitusta erilaisista asioista ja toisaalta saamme myös voimavaroja monenlaisista asioista. Näitä kahta ulottuvuutta voi ajatella ikään kuin vaa´an eri puolina, sillä jos saamme työstämme paljon voimavaroja, siedämme myös enemmän kuormitusta. Toisaalta pienikin määrä kuormitusta voi olla liiallinen, mikäli voimavarojen lähteet puuttuvat”, kertoo Laari. 

Se, mitkä asiat kuormittavat on yksilöllistä. Laari nostaakin esille etätyön ajankohtaisena esimerkkinä. ”Jollekulle se on täydellinen tapa luoda tasapainoinen työarki, kun taas toista kuormittaa erillisyyden kokemus ja vaihtelun puute työpäivän aikana.” Kuitenkin tutkimusten mukaan on löydettävissä kokonaisuuksia, jotka useimmille ihmisille ovat kuormitustekijöitä. 

”Mm. Christina Maslachin ja Michael Leiterin tutkimuksissa on tunnistettu kuusi työelämän osa-aluetta, jotka yhdistyvät työuupumukseen. Näitä osa-alueita ovat työmäärä, hallinnan tunne, palkkiot, yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuuden kokemus ja arvojen yhteensopivuus. Mikä tahansa näistä voi olla merkittävä kuormitustekijä, eli esimerkiksi työuupumuksen taustalla ei aina ole liiallinen työmäärä.” Laarin mukaan edellä mainitut tekijät voivat pahimmillaan johtaa uupumiseen, mutta jos taas näihin osa-alueisiin panostetaan työyhteisöissä, voi niiden kautta saada työstä enemmän voimavaroja.

Asiantuntijatyölle tyypillisiä kuormituksen lähteitä ovat yksittäisinä asioina tiedon ja asioiden määrä, eri suunnista tulevat pyynnöt ja keskeytykset sekä eritasoisten työtehtävien välillä vaihtelu, kertoo Laari. ”Monesti saatamme esimerkiksi ajautua tekemään akuutteja ad hoc -hommia, vaikka oikeasti aika olisi pitänyt käyttää pitkäjänteiseen kehitystyöhön”, Laari kuvaa ilmiötä.

Tue jaksamistasi tiedostamalla kuormitustekijät ja oma energiataso

Laari kannustaa kysymään itseltä, mikä työssä tai yleisemmin elämässä on stressaavaa tai mihin haluaisi muutosta. Tämän jälkeen on hyvä arvioida pystyisikö näitä tekijöitä jotenkin keventämään? Laari muistuttaa, että viimeistään tässä vaiheessa kannattaa ottaa oma esihenkilö mukaan keskusteluun ja pohtia yhdessä kevennystarpeita, mutta myös vahvistavia tekijöitä eli voimavaroja.

Laarin mukaan tärkeää on lisäksi tunnistaa, onko elämässä muuten kuormittavia asioita: ”Olemme kuitenkin yksi kokonaisuus ja välillä meitä ei suinkaan kuormita työhön liittyvät asiat vaan nimenomaan yksityiselämässä tapahtuvat asiat. Tällöin on syytä miettiä, voiko työtä hetkellisesti keventää niin, että kokonaiskuorma pysyy hallittavana.” 

Laari kuvaa voimavaroja ikään kuin yhtenä varastona: ”Ajattelen, että meillä on oikeastaan yksi voimavaratankki, josta ammennamme energiaa työhön sekä vapaa-aikaan. Ja toisaalta työssä olevat voimavarojen lähteet sekä vapaa-ajalla olevat voimavarojen lähteet täyttävät tätä samaa tankkia. On tärkeää huomata, millä tasolla omat energiavarastot ovat, mitkä niitä syövät ja mitkä täydentävät. Jos työssä on kuormittava jakso, ei kannata samalla aloittaa yksityiselämässä isompia projekteja ja toisinpäin.”

Parhaat keinot palautumiseen

Palautumisella on keskeinen rooli jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta. Säännöllisten taukojen pitämisen ja keskeytyksettömän työajan turvaamisen lisäksi Laari korostaa vapaa-ajan merkitystä palautumisessa. ”Vapaa-ajalla parhaita palautumisen keinoja ovat sellainen tekeminen, joka kaappaa huomion täysin. Tällöin emme mieti työasioita ja irrottaudumme siten henkisesti työstä. Lisäksi tarvitsemme sopivasti liikettä istumatyön vastapainoksi, sopivasti sosiaalisuutta, tarpeeksi rentoutumista (ilman älylaitteita) sekä sopivan määrän unta.”

Elätkö omien arvojesi mukaista elämää? 

Laari kannustaa uppoutumaan syvemmälle arvopohdintojen äärelle. ”Usein mietimme paljon niitä asioita, mitä pitää tehdä. Ja toki meillä onkin paljon velvollisuuksia elämässä. Tärkeää on kuitenkin kysyä myös, mitä haluan tehdä, ja kun tämän kysymyksen vie pidemmälle, voi vielä kysyä, miksi haluan tehdä sitä, mitä haluan tehdä.”

Ihannetilanteessa voimavaroja vahvistaa siis eniten se, että pystymme elämään mahdollisimman pitkälle omien arvojemme näköistä elämää. ”Kun tiedämme, mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja miltä näiden tärkeiden asioiden huomioiminen arjessa voisi käytännön tasolla näyttää, olemme määritelleet, miltä minun arvojeni mukainen elämä näyttää. Kun pyrimme tähän, voimme irrottautua turhista, ulkopuolelta tulevista paineista ja keskittyä siihen, mikä tekee meidät onnellisiksi. Arvojen mukainen elämä suojaa meiltä liialta kuormitukselta sekä mielialaoireilta tukien niin mielen hyvinvointia ja terveyttä.”


Lähteet: Chistina Maslach & Michael Leiter: The Truth About Burnout (2013)

Heltin MieliLinja hyvinvointisi tukena

Mari Laari on specialaisten oma työpsykologi Heltissä. Jos tunnet tarvetta pohtia tarkemmin omaa jaksamista ja voimavarojasi voit varata Marille henkilökohtaisen ajan Heltin palvelumme kautta

Lue lisää