Mielenterveysongelmat aiheuttavat työpaikoilla inhimillistä kärsimystä ja valtavia taloudellisia kustannuksia. Työpaikoilla voidaan kuitenkin vahvistaa mielenterveyttä, mikä lisää hyvinvointia ja säästää rahaa. Keinot siihen ovat jo olemassa.

Viime vuonna yli 58 000 suomalaista sai työkyvyttömyyseläkettä työeläkejärjestelmästä mielenterveyden häiriöiden takia. Ne ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy.

Tiesitkö, että luku on suurempi kuin Mikkelin, Kotkan tai Salon asukasluku?

OECD:n Health at a Glance – tutkimuksen mukaan heikentyneen mielenterveyden kokonaiskustannukset Suomelle ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa, joista työmarkkinakustannusten osuus on jopa 4,7 miljardia euroa.

Työmarkkinakustannukset ovat niin suuret, että niillä peruskorjaisi Olympiastadionin 16 kertaa, rakentaisi 118 Turun Toriparkkia tai 17 Tampereen Ratikan ykkösvaihetta.

Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy myös sairauspäivärahan saamiselle. Kelan mukaan viime vuonna noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa niiden perusteella. Määrä kasvoi vuodesta 2018 lähes 10 000 henkilöllä.

Sairauspäivärahaa sai siis enemmän ihmisiä kuin Kouvolassa tai Porissa on asukkaita.

Luvut näyttävät synkiltä. Miten näitä työelämän numeroita voidaan muuttaa paremmiksi?

Mielekäs työ -kampanja tarjoaa ratkaisuja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen työelämässä

Mielenterveyden haasteiden ratkaiseminen ei tietenkään voi jäädä yksinomaan työntekijöiden ja työpaikkojen harteille. Työyhteisöt ovat kuitenkin lähin paikka vahvistaa työhyvinvointia ja mielenterveyttä.

Mielenterveystoimijoiden verkosto Mielenterveyspooli, joka yhdistää mielenterveysjärjestöt, mielenterveyden ammattilaiset sekä asiantuntijat, julkaisi tänä syksynä Mielekäs työ – kampanjakokonaisuuden

Mielenterveyspoolin tavoitteena on muuttaa työelämän numeroita paremmiksi: vähentää mielenterveyden häiriöistä johtuvia eläköitymisiä, sairauspoissaoloja ja taloudellisia kustannuksia.

Mielenterveyden edistäminen työpaikoilla on keskeinen keino muutoksen tekemisessä. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus nostaa työpaikallaan esille toimivia malleja, jotka ovat vähentäneet työnantajan kustannuksia ja parantaneet työyhteisöjen hyvinvointia.

Työyhteisö voi myös sitoutua mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen hakemalla MIELI ry:n myöntämää Hyvän mielen työpaikka -merkkiä, tutustumalla esihenkilöiden työkalupakkiin, jossa on konkreettisia harjoituksia ja oppaita mielenterveyden vahvistamiseksi työpaikalla tai ottamalla käyttöön FinFamin vinkit työn muokkaukseen työyhteisöissä.

Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa työpaikoilla monilla tavoilla

Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen työyhteisössä on vaikuttavinta, kun koko organisaatio on sitoutunut siihen. Mielenterveyden edistäminen on syytä huomioida monissa työpaikan toimissa lakisääteisistä suunnitelmista, muutosjohtamiseen ja palkitsemisjärjestelmistä ristiriitojen ratkaisumalleihin. 

Johdon avoin ja kiinnostunut asennoituminen mielenterveyskysymyksiin vaikuttaa koko työyhteisön asenteisiin ja tapaan toimia. Mielenterveyden johtamisessa on kyse myös organisaatiokulttuurin kehittämisestä.

Hyvä mielenterveys rakentuu arjessa. Mielenterveyden kannalta on tärkeää, että työnteko on sujuvaa. Sen vastapainoksi tarvitaan mahdollisuuksia palautua, niin työpäivän aikana kuin sen jälkeen.

Työntekijöiden ja työyhteisön mielenterveyttä vahvistavat myös työpaikan myönteinen työilmapiiri sekä kannustava, toisiinsa luottava ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut työyhteisö. Hyvä ilmapiiri helpottaa avun pyytämistä. Tämä puolestaan tukee työntekoa.

Mielenterveyden voimavarat vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Jaksamista voi verottaa työstressi tai yksityiselämän kuormitus. Hetkellisesti sitä on mahdollista kestää, mutta silloin tarvitaan tukea, jolla estetään haitallisten vaikutusten kertyminen.

Apua kannattaa hakea – ajoissa!

Edistävä ja ennaltaehkäisevä mielenterveystyö ovat avainasemassa, mutta aina ne eivät riitä. Joskus tarvitaan myös hoitoa ja apua mielenterveyden ongelmiin työpaikoilla. 

Avun hakemista usein arastellaan. Puhumattomuus ja mielenterveyden ongelmiin liittyvä häpeä saattavat nostaa kynnystä avun pyytämiseen, mikä voi huonontaa tilannetta entisestään. Vuoden 2019 Mielenterveysbarometrin mukaan joka toinen suomalainen ei kertoisi mielenterveysongelmista työpaikallaan. Tähän pitää saada muutos: avoin keskustelu aiheesta ja myötätuntoinen suhtautuminen ongelmiin auttavat häpeäleiman murtamista.

Keskeistä on myös palvelujen saatavuus. Työterveyshuollossa pitäisi olla saatavilla vaikuttavaa hoitoa. Esimerkiksi ajoissa saatu psykologin tapaaminen tai lyhytterapiajakso estävät ongelmien syventymistä.

Siksi työpaikoilla on tärkeää aktiivisesti tiedottaa työterveyshuollon mielenterveysavusta.

Elämän haastavissa tilanteissa myös esimerkiksi soitto Kriisipuhelimeen tai viesti Valoa-chattiin voivat kannatella elämän kriiseissä.

Mielekkään työelämän rakentaminen kannattaa aloittaa jo tänään. Keinot siihen ovat olemassa. Ota siis rohkeasti mielenterveysasiat puheeksi työpaikallasi!

Turkka Sinisalo Hankepäällikkö, Mielenterveyspooli