Rekrytoija – kompastutko ikäsyrjintään huomaamattasi?

Yli 50-vuotiaiden asiantuntijoiden kohtaama ikäsyrjintä on ilmiö, joka on ollut viime aikoina esillä mediassa. YLE uutiset haastatteli Specian hallituksen puheenjohtajaa Tuula-Maria Mattilaa hallitusneuvottelujen aikaan. Viesti Säätytalolle oli selkeä: tulevan hallituksen tulisi puuttua ikäsyrjintään, jota etenkin yli 50-vuotiaat kohtaavat työnhaussa. Ikäsyrjintä on vain yksi esimerkki työelämässä vallitsevista rakenteellisista ongelmista, joihin tulisi entistä voimakkaammin puuttua. 

Ikäsyrjinnän taustalta löytyy negatiivisia ennakkokäsityksiä

Ikäsyrjinnän taustalla vaikuttavat ennen kaikkea ikään liittyvät negatiiviset ennakkokäsitykset. Iän takia saatetaan esimerkiksi olettaa, ettei ihminen olisi kyvykäs oppimaan enää uutta. Työn tekemisen oletetaan myös olevan niin urautunutta, ettei asioita kyettäisi enää tarkastelemaan uusista näkökulmista. Myös teknisistä taidoista ja niiden tasosta voidaan tehdä oletuksia iän perusteella.

Näiden esimerkkien kaltaiset ennakkoluulot vaikuttavat negatiivisesti siihen, miten yli 50-vuotiaaseen asiantuntijatehtäviä etsivään työnhakijaan suhtaudutaan. Ennakko-odotuksiin vaikuttavat niin nuoruuden ihannointi kuin vanhahtavat käsitykset iästä, jotka eivät vastaa todellisuutta. Halu ja kyky oppia jatkuvat läpi elämän. Mattila nostaa esille esimerkkinä ylioppilaskirjoitukset: viimeisinä vuosinakin on uutisoitu yli 80-vuotiaista, jotka ovat valmistuneet ylioppilaiksi. 

Myös Specian kattojärjestö Akavan Erityisalat on painottanut lainsäädännöllisten keinojen ohella asenneilmapiirin muutoksen tärkeyttä. Työyhteisöjen tulisi kiinnittää huomiota ikään kohdistuviin asenteisiin ja kitkeä negatiivisia ennakkoluuloja, joita ikään liitetään. 

Iän tuoma kokemus voi tuoda rohkeutta ottaa riskejä ja kokeilla uutta

Työnantajat saattavat unohtaa, että yli 50-vuotiailla asiantuntijoilla on usein rekrytointi-ilmoituksissakin kaivattua kokemusta niin työelämästä kuin sen pelisäännöistä. On stereotyyppistä ajatella, että ikä saisi ihmisen jämähtämään vanhoihin kaavoihin. Ikää merkittävämpää on se, kuinka työntekijänä asennoituu uuden oppimiseen ja erilaisiin työtehtäviin. Mutta yhtä tärkeää on se, millä tavoin työnantaja mahdollistaa elinikäisen oppimisen työpaikalla. 

Tuula-Maria Mattila on nähnyt, että elämänkokemuksen myötä yli 50-vuotiailla on kykyä suhteuttaa asioita laajempaan perspektiiviin. Esimerkiksi vastoinkäymisiin osaa tällöin suhtautua rennommin, eivätkä ne hetkauta enää samalla tavalla. Ikä voikin hänen mukaansa tuoda resilienssiä, sopeutuvuutta, joustavuutta sekä kykyä tarkastella asioita monesta eri näkökulmasta. Jämähtäneisyyden sijasta kokemus voi tuoda itseluottamusta ja rohkeutta ottaa riskejä ja kokeilla uutta. 

Eri-ikäisistä ihmisistä koostuvat työyhteisöt vahvistavat koko organisaation osaamispääomaa

Tutkimusten mukaan eri ikäisistä koostuvat työyhteisöt ovat arvokkaita, koska ne tuovat yhteen ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä kykyjä, taitoja, tietoa ja verkostoja. Olisi siis koko työyhteisön etu, jos yhteisöön kuuluisi eri-ikäisiä ja erilaisista elämäntilanteista ponnistavia työntekijöitä. 

Koko organisaation osaamispääoman kasvattamiseksi rekrytoijien sekä työyhteisöjen tulisi tarkastella ja kyseenalaistaa omia ennakkoluulojaan.

Ikäsyrjintä on osa laajempaa rakenteellista ongelmaa, jota ilmenee niin yli 50-vuotiaita kuin nuoria työntekijöitä kohtaan. Iän lisäksi esiintyy myös etnisyyteen, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen sekä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvää syrjintää. Negatiiviset ennakkoluulot vaikuttavat tutkimusten mukaan edelleen valitettavan paljon siihen, millaisia ihmisiä palkataan mihinkin tehtävään. 

Mitä voimme siis tehdä? Kitkeä asenneilmapiiriä erityisesti työyhteisöissä. Asenteet ruokkivat syrjiviä rakenteita myös työelämässä. Tasa-arvoinen ja monimuotoinen työelämää vaatii siis meidän kaikkien panosta. Rekrytoijana voit olla etulinjassa rakentamassa parempaa työelämää kaikille. 

Teksti: Sara Lenkkeri & Pauliina Sneck