Moni on kohdannut työnhakutilanteessa ikäsyrjintää ja huolestuttavaa on, että vain harva syrjintää kokeneista jaksaa viedä asiaa eteenpäin. Kokemukset syrjinnästä maalaavat ikävää kuvaa tämänhetkisistä työmarkkinoista ja viestivät myös nuoremmille työntekijöille tulevaisuuden epävarmuudesta. Muutosta ei saada aikaan pelkästään lakiuudistuksilla, vaan juuret syrjinnälle löytyvät asenteista. 

Kattojärjestömme Akavan Erityisalat teetti marraskuussa 2020 tutkimuksen rekrytointisyrjinnästä, jonka mukaan hiljattain työtä hakeneista viidennes oli kokenut syrjintää rekrytointitilanteessa. Näistä jopa puolet oli ikäsyrjintään liittyviä tilanteita. Jäsenten kokemukset ovat karua luettavaa. Työmarkkinoilla ei tunnu olevan välttämättä tarjottavaa, kun ikä alkaa viitosella.   

Ikäsyrjintä on vakava ongelma, ja tutkimuksen mukaan myös sukupuolittunut. Nyt pian nelikymppisenä naisena tuntuu karmivalta ajatukselta, että reilun kymmenen vuoden kuluttua en kelpaisi työmarkkinoilla ja osaamiseni olisi toisarvoista. Tämä on kuitenkin jo tällä hetkellä arkipäivää monen specialaisen elämässä. Rekrytointisyrjintä on polttava ja vaiettu ongelma hallinnon aloilla, kuten Akavan Erityisalojen jäsentutkimus todistaa. Onneksi ratkaisuja tilanteen parantamiseksi on useampia, nyt niihin pitäisi tarttua!

Yhdenvertaisuuslain osauudistus on tärkeä vipuvarsi ikäsyrjinnän ehkäisyssä

Tänä vuonna käynnistyvä yhdenvertaisuuslain osauudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseen. Keinona olisi esimerkiksi lisätä valvontaviranomaisten parempaa resursointia. Akavan Erityisalojen jäsentutkimuksessa kävi ilmi, että kynnys ilmoittaa rekrytointisyrjinnästä on suuri. Matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen parantaminen ja yhdenvertaisuussuunnitelmien parempi hyödyntäminen toimisivat myös keinoina, kuten yhdenvertaisuuslakia arvioinut arviointiryhmä ehdottaa.  

Henkilöstönedustajat pitävät kaikki kärryillä työpaikan yhdenvertaisuusasioista

Henkilöstönedustajien rooli työpaikoilla on merkittävä. He voivat asemastaan edistää työpaikalla tietoisuutta yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemisestä ja toteuttaa niitä yhdessä henkilöstön kanssa. Lisäksi jos työmarkkinajärjestöille mahdollistettaisiin kanneoikeus, se toisi ammattijärjestöille mahdollisuuden puuttua ongelmatilanteisiin. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että yksittäisen työntekijän ei tarvitsisi omalla nimellään viedä tapausta oikeuteen, vaan voisi antaa asian ammattiliiton hoidettavaksi. Keinoja siis on, ja meillä ammattijärjestöillä onkin paljon vaikuttamistyötä tehtävänä, jotta nämä keinot saadaan käyttöön.  

Anonyymi rekrytointi ehkäisee syrjintää rekrytoinneissa

Anonyymi rekrytointi tarjoaa yksittäisille työpaikoille loistavan tavan torjua syrjintää rekrytoinneissa ja tukee myös monimuotoisuuden lisäämistä työpaikoilla. Yhtenä haasteena anonyymin rekrytoinnin lisäämisessä ovat ulkopuolisten toimijoiden tarjoamat työnhakualustat, jolloin rekrytoinnissa kysyttävät tiedot noudattavat vakiintunutta runkoa ja anonymisointi itse työpaikalla käy hankalaksi. Teemme Speciassa vaikuttamistyötä, jotta tämän tyyppinen ongelma ei olisi este anonyymille työnhaulle. Positiivista on, että monet Suomen suurin työnantaja, Helsingin kaupunki, on siirtynyt anonyymiin työnhakuun ja Tampereen kaupungilla on aloitettu siitä kokeilu.

Lue myös Akavan Erityisalojen 13 kohdan lista ikäsyrjinnän kitkemiseksi!

Saara Paavola Toiminnanjohtaja saara.paavola@specia.fi