Miten työaikaa tulisi kehittää, jotta hyvinvointi lisääntyisi?

Teksti: Pauliina Sneck
Lukuaika: n. 6–7 minuuttia

Työajan käsite ei tarkoita enää vuonna 2025 vain kellon näyttämää aikaa. Kun puhumme työajasta, meidän tulisi puhua myös hyvinvoinnista, palautumisesta ja työn laadusta. Nämä teemat nousevat toistuvasti esille Specian asiantuntijoina ja esihenkilöinä työskenteleviltä jäseniltä.

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa juttukokonaisuutta, jossa seuraavien kuukausien aikana tarkastelemme työajan kehittämistä eri kulmista – aina kognitiivisen kuorman hallinnasta luottamukseen ja vaihtoehtoisiin työaikamalleihin.

Suomalaiset tutkimukset osoittavat selvästi, että työajan järjestämisellä on suuri merkitys jaksamiselle ja työkyvylle (mm. Varma 2022; Työterveyslaitos 2025). Kun työaika on hallittavissa, kuormitus vähenee, palautuminen helpottuu ja työn ja muun elämän yhteensovittaminen paranee.

On syytä sanoa suoraan: perinteinen työaikakäsitys ei palvele enää asiantuntijatyötä. Työ on muuttunut yhä enemmän ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja luovuuteen perustuvaksi, eikä tehokkuutta voida mitata pelkästään työhön käytetyillä tunneilla. Miten työaika voidaan järjestää niin, että se tukee sekä työn vaikuttavuutta että työntekijöiden hyvinvointia?

1. Kognitiivisen kuorman ja palautumisen tunnistaminen

Aivotyö ei ole rajatonta. Keskeytykset ja tiukat aikataulut heikentävät kykyä keskittyä ja lisäävät virheiden riskiä. Työeläkeyhtiö Varman (2022) -raportin mukaan tietotyössä palautumisen puute näkyy erityisesti työpäivien venymisenä ja vaikeutena irrottautua työstä vapaa-ajalla. 

Palautuminen ei kuitenkaan kuulu vain iltoihin ja lomakausiin vaan sen tulisi olla osa jokaista työpäivää. Lyhyet mikrotauot, rauhallinen, kiireetön lounas tai pieni ulkoiluhetki vaikka lähimetsässä auttavat aivoja palautumaan ja tukevat luovuutta. Vastuu tauoista ei ole vain asiantuntijalla itsellään, vaan olennaisesti myös työpaikan kulttuurissa. Palautumisesta työpäivän aikana olisikin tärkeää puhua työpaikoilla! Työelämä, jossa palautuminen otetaan tosissaan, antaa tilaa myös luovuudelle ja oivalluksille.

On myös syytä muistaa, että jaksamiseen vaikuttavat muuttuvat elämäntilanteet kaikenikäisillä. Pienten lasten vanhemmat tasapainoilevat työn ja perhe-elämän välillä, hoivavastuussa olevat tarvitsevat joustoja läheisten sairastuessa ja myös oma terveys voi vaatia työn keventämistä. Työaikaratkaisuissa olisi tärkeää tunnistaa nämä tarpeet. 

2. Työaikakäsityksen irrottaminen ajallisesta normista

Työaikaa mitataan edelleen usein tunneissa ja minuuteissa, ja työaikalaki (872/2019) velvoittaa työnantajia ylläpitämään työajanseurantaa. Tämä on tärkeää työntekijöiden oikeusturvan kannalta, mutta ei juurikaan kerro työn sisällöstä tai laadusta.

Tutkimukset osoittavat, että hyvinvointia määrittävät ennen kaikkea työn ennustettavuus ja vaikutusmahdollisuudet (Työterveyslaitos 2021). Myös Tietotyö ja työkyky -raportti (Varma 2022) korostaa, että kuormitus syntyy usein keskeytyksistä, epäselvistä tavoitteista ja työn venymisestä – ei pelkästään tuntimääristä. 

Tämä haastaa kysymään: mitä työssä tulisi mitata? Onko tärkeämpää, että työtunteja kertyy kahdeksan vai se, että asiantuntija saa työnsä tehdyksi laadukkaasti ja merkityksellisesti? Työaikaa olisi hyödyllistä tarkastella entistä enemmän työn tulosten, laadun ja vaikuttavuuden kautta.

3. Luottamuksen ja itseohjautuvuuden vahvistaminen

Luottamus syntyy siitä, että asiantuntijaa pidetään oman työnsä parhaana asiantuntijana. Työterveyslaitoksen Työajat, terveys ja työhyvinvointi -hankkeessa (2021) todettiin, että työaikojen hallinta ja vaikutusmahdollisuudet parantavat sekä palautumista että työssä viihtymistä. Esimerkiksi suunnittelu-, kehittämis- ja projektityötä tekevien asiantuntijoiden kohdalla työaikojen hallinta on keskeinen kysymys. Projektien aikataulut ovat usein tiukkoja ja päällekkäisiä, mikä voi johtaa siihen, että työn kuorma kasautuu epätasaisesti. Jos asiantuntija voi itse vaikuttaa työnsä rytmitykseen ja prioriteetteihin, kiirehuiput ovat helpommin hallittavissa ja palautumiselle jää enemmän tilaa. 

Luottamuksen merkitys korostuu myös esihenkilöiden työssä. Heidän roolinsa on usein vaativaa tasapainottelua oman työn, tiimin tarpeiden ja johdon tavoitteiden välillä. Esihenkilöiden kuormitusta lisää se, että heidän työaikansa venyy helposti hallinnollisten tehtävien ja jatkuvan saatavilla olemisen vuoksi. Työterveyslaitoksen (2025) mukaan esihenkilöiden jaksamista tukevat samat periaatteet kuin muillakin työntekijöillä: vaikutusmahdollisuudet omiin työaikoihin, selkeä työn rajaus ja palautumisen turvaaminen.

Luottamus ei siis ole pelkkä hallinnollinen järjestely, vaan myös tunne. Kun asiantuntija tai esihenkilö tietää, että hänen voimavaransa otetaan vakavasti ja hänelle annetaan tilaa vaikuttaa omaan työhönsä, sitoutuminen ja työn imu vahvistuvat. Näin voidaan rakentaa työpaikoille kulttuuria, jossa asiantuntija kokee olevansa arvostettu ja jossa hänen hyvinvointinsa nähdään aidosti osana työn tuloksellisuutta.

4. Kokeilukulttuuri ja vaihtoehtoiset työaikamallit

Työaikojen kehittäminen tarkoittaa tutkimuksen ja säädösten lisäksi käytännön kokeiluja. Suomessa on viime vuosina testattu esimerkiksi lyhennettyjä työviikkoja ja uusia työaikajärjestelyjä.

Työterveyslaitoksen raportissa Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille (2025) todetaan, että työaikojen muokkaaminen on tehokas tapa tukea jaksamista ja työkykyä. Raportissa kuvataan esimerkiksi tilanteita, joissa työntekijälle on järjestetty mahdollisuus väliaikaisesti lyhentää työaikaansa tai siirtyä osa-aikajärjestelyyn kuormittavassa elämäntilanteessa – ja tämä on vähentänyt sairauspoissaoloja sekä auttanut työntekijää jatkamaan työuraansa.

Vastaavia ratkaisuja voisi hyödyntää laajemminkin asiantuntijatyössä, jossa projektit ja hankkeet kuormittavat ajoittain epätasaisesti. Esimerkiksi projektityössä asiantuntija voi hyötyä siitä, että kiireisen hankkeen jälkeen työaikaa kevennetään määräajaksi tai työtehtäviä järjestellään uudelleen. Tällainen suunnitelmallinen kuorman tasaaminen auttaa varmistamaan, ettei intensiivinen työvaihe johda pitkäaikaiseen uupumukseen.

Esimerkiksi start-up -yrityksissä on sovellettu työaikaa ketterästi: liukuvat aikataulut, etä- ja lähityön yhdistelmät sekä tavoitteisiin perustuva työaikakulttuuri antavat vapautta työntekijöille. Onnistuneet kokeilut voisivat rohkaista organisaatioita tarkastelemaan työaikaa uusin silmin myös julkisella ja kolmannella sektorilla.

Millainen on tulevaisuuden työaika?

Työajan kehittäminen on tulevaisuuden työelämän ydinkysymyksiä. Millaisilla rakenteilla ja asenteilla luomme työelämää, jossa ihmiset jaksavat, kukoistavat ja löytävät merkitystä tekemästään työstä?

Kolme näkökulmaa työaikakeskusteluun:

1. Palautuminen on osa työpäivää. Tauot ja joustot tukevat jaksamista ja luovuutta.
   
2. Työaikaa ei pidä mitata vain tunneissa. Työn laadun ja vaikuttavuuden tulisi olla tärkeämpää kuin työpaikalla vietetty aika.
   
3. Joustavat mallit avaavat uusia mahdollisuuksia. Tarvitaan rohkeutta erilaisiin työaikakokeiluihin niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannella sektorilla.
   

Työaika on lopulta yhteinen sopimus: annammeko sille muodon, joka palvelee vain tehokkuutta – vai myös ihmistä? Hyvinvointiin panostaminen kun ei tutkimusten mukaan ole pois tehokkuudesta, vaan päinvastoin. 

Kirjoittaja: Pauliina Sneck, viestintäasiantuntija, Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ry

Lähteet

• Varma (2022). Tietotyö ja työkyky – tutkittua tietoa ja työpaikan keinoja. Varma. PDF
• Työterveyslaitos (2021). Työajat, terveys, työhyvinvointi ja työelämään osallistuminen – työaikoihin liittyvien uusien toimintamallien kehittäminen. Työterveyslaitos. ttl.fi
• Työterveyslaitos (2022). Yli 50-vuotiaille tulisi tarjota mahdollisuus yötyön ja pitkien työaikojen vähentämiseen. STT Info -tiedote 15.3.2022. sttinfo.fi
• Työterveyslaitos (2024). Työaikojen liikennevalomalli – suositukset työvuorosuunnitteluun. KT Kuntatyönantajat ja Työterveyslaitos. kt.fi
• Työterveyslaitos (2025). Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille – työntekijöiden tukitoimien merkitys työkyvyn ja palautumisen näkökulmasta. Julkari. julkari.fi