Kasvavat tavoitteet, niukat resurssit – ammattikorkeakoulujen asiantuntijat kuormittuneita

Syyskuussa 2025 Specian ammattikorkeakouluissa työskenteleville jäsenille tehty pulssikysely paljastaa, että kasvavat tavoitteet ja niukentuvat resurssit kuormittavat korkeakoulujen henkilöstöä. Tulokset korostavat tarvetta pitkäjänteiselle johtamiselle, avoimelle vuoropuhelulle ja yhteiselle ratkaisujen etsimiselle – sekä työn sujuvuuden että hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Kyselyyn vastasi 65 Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ry:n jäsentä, jotka työskentelevät ammattikorkeakouluissa asiantuntijoina, esihenkilöinä ja johtotehtävissä. Vastauksissa kuvataan arkea, jossa vaatimukset kasvavat, mutta resurssit eivät pysy mukana. Työn kuormittavuus on monille todellinen haaste: henkilöstöä rasittavat erityisesti epärealistiset tavoitteet, jatkuvat suunnanmuutokset ja riittämättömät resurssit. Työt kasaantuvat epätasaisesti, ja kiire on monelle pysyvä osa arkea.

Kuormitustekijät näkyvät laajasti eri työnkuvissa, sillä Specian jäsenet työskentelevät ammattikorkeakouluissa muun muassa TKI-tehtävissä, hallinnossa, opetuksen tukipalveluissa ja opiskelijoiden ohjauksessa. Moni kuvaa työtään merkitykselliseksi ja innostavaksi – mutta työn iloa varjostaa usein jatkuva paine.

“Epäkohtia on harmillisen paljon, vaikka työ itsessään on inspiroivaa.”

Kovat kasvutavoitteet lisäävät painetta

Tilanteen taustalla on useita tekijöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön perusrahoituksen supistuttua paine ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen on kasvanut. Kasvutavoitteet ovat kunnianhimoisia, vaikka henkilöstöresursseja on samaan aikaan vähennetty erityisesti hallinnollisissa tehtävissä.

Projektien määrä on kasvanut, ja pahimmillaan yhdellä työntekijällä voi olla jopa 7–10 samanaikaista hanketta. Yli 60 prosenttia vastaajista kertoi, että usean projektin rinnakkainen hoitaminen on merkittävä kuormitustekijä. Tämä näkyy erityisesti TKI-hanketehtävissä, joissa jatkuva rahoituksen hakeminen ja raportointi syövät työaikaa varsinaiselta kehittämiseltä.

“Uusia työtehtäviä tulee lisää eikä vanhoja poistu. Tavoitteet kasvavat koko ajan ja samalla OKM:n perusrahoitus vähenee. Lisäksi ulkopuolisen rahan hankinta on vaikeutunut toimintaympäristön muutosten seurauksena.”

Johtamisen epäselvyydet ja jatkuva tavoitettavuus kuormittavat

Kyselyssä esiin nousi useita syitä jatkuvalle kiireelle. Suurimmaksi ongelmaksi nähtiin johtamisen ja työnjaon epäselvyydet. Myös riittämättömät resurssit sekä opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien tarpeiden kasaantuminen lisäävät painetta. Esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden määrää pyritään kasvattamaan, mutta henkilöstöä ei ole lisätty samassa suhteessa.

Epävarmuus omasta työstä lisää painetta olla jatkuvasti tavoitettavissa. Moni kokee, että Teams-viestien ja sähköpostien jatkuva seuraaminen katkoo työpäivän ja heikentää keskittymistä. Liian katkonaiset työpäivät ilman rauhallista työskentelyaikaa kuormittavat merkittävästi.

Vastauksista käy ilmi myös työn organisoinnin haasteita. Kun mittareita ja tavoitteita on liikaa, on vaikea hahmottaa, mitä tulisi priorisoida. Tällöin johdon ja esihenkilöiden tuki on ratkaisevan tärkeää – ja toisaalta kyselystä nousee esille myös esihenkilöiden työn kuormittavuus. He joutuvat tasapainottelemaan henkilöstön hyvinvoinnin, tavoitteiden ja johdon odotusten välillä.

Lisäkuormitusta syntyy myös työaikajärjestelmien eroista: opetushenkilöstö työskentelee vuosityöajassa, kun taas asiantuntija- ja tukipalveluhenkilöstön työaikaa mitataan viikkotyötunneissa. Lisäksi vuoden kiertoa hahmotetaan eri rytmissä, eli asiantuntija- ja tukipalveluissa vuosi on kalenterivuosi kun taas opetustehtävissä seurataan lukuvuosikalenteria. TKI-tehtävissä työskentelevät saattavat toimia myös opetustehtävissä, joka sekoittaa esimerkiksi hanketyötä entisestään. 

Tarvitaan pitkäjänteistä johtamista ja avointa vuoropuhelua

Vastaajat toivovat johdolta pitkäjänteistä, strategista ohjausta nopeiden suunnanmuutosten sijaan. Kun kuormitus liittyy työn organisointiin, resurssien riittävyyteen ja tavoitteiden hallintaan, tarvitaan yhteistä keskustelua ja ratkaisujen etsimistä yhdessä.

“Johdon ei tarvitse keksiä ratkaisuja yksin – henkilöstön kokemukset ja ideat tarjoavat arvokasta tietoa kehittämisen tueksi.”

Specia korostaa, että avoin vuoropuhelu ja henkilöstön kuuleminen ovat keskeisiä askelia kohti hyvinvoivaa korkeakouluyhteisöä. Monen jäsenen kokemus on, että sisäisten hyvinvointikyselyjen tuloksia ei käsitellä työpaikoilla riittävällä vakavuudella, vaan ne jäävät helposti hyödyntämättä. Johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden välinen jatkuva keskustelu auttaa löytämään yhteisiä ratkaisuja, jotka tukevat sekä työn sujuvuutta että hyvinvointia.

Vaikka ongelmia on kyselyn perusteella paljon, moni jäsenemme näkee myös toimivia ratkaisuja. Tiimien yhteishenki ja vertaistuki ovat voimavaroja, jotka auttavat jaksamaan. Yhdessä tekemisen kulttuuri, säännölliset palaverit ja kollegiaalinen apu auttavat jakamaan vastuuta ja ennakoimaan tulevaa. Erityisen tärkeinä pidetään myös joustavia työaikoja ja etätyömahdollisuuksia, jotka tukevat yksilöllistä palautumista ja työn hallintaa.

Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ry peräänkuuluttaa ammattikorkeakouluihin pitkäjänteistä johtamista, realistisia tavoitteita ja aitoa vuoropuhelua henkilöstön kanssa. Kun työn tekemisen rakenteita kehitetään yhdessä, voidaan lisätä sekä hyvinvointia että työn vaikuttavuutta.

Lisätietoja:

Saara Paavola
toiminnanjohtaja
saara.paavola@specia.fi

Kirjoittajat: Pauliina Sneck, viestintäasiantuntija, & Saara Paavola, toiminnanjohtaja