Asiakasmäärät kasvoivat, työaika pidentyi: kolmannes työllisyysaluiden asiantuntijoista voi työssään huonosti
Vuosi sen jälkeen, kun työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnille, työllisyysalueilla työskentelevien asiantuntijoiden kuormitus on kasvanut ja työaika pidentynyt. Specian ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen yhteinen kysely 571 asiantuntijalle paljastaa, että kolmannes vastaajista arvioi työhyvinvointinsa huonoksi tai erittäin huonoksi.
Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut selvittivät yhteisessä kyselyssään, miten työllisyysalueiden ensimmäinen vuosi on sujunut asiantuntijoiden näkökulmasta. Kyselyyn vastasi myös työllisyyspalveluissa työskenteleviä johtajia ja esihenkilöitä (19% vastaajista). Tavoitteena oli selvittää kokemuksia työmäärästä, resursseista ja hyvinvoinnista sekä työllisyyspalveluiden kehittämisestä. Kysely toteutettiin verkkokyselynä 24.3.–12.4.2026 ja se kohdistettiin kaikille työllisyysalueilla työskenteleville. Vastauksia saatiin yhtä lukuun ottamatta jokaiselta työllisyysalueelta, painottuen kasvukeskuksiin: kolmannes vastaajista työskentelee Uudellamaalla, 15 prosenttia Pirkanmaalla ja joka kymmenes Varsinais-Suomessa.
Asiakasmäärät kasvoivat, resurssit eivät pysyneet perässä
Vastaajista 45 prosenttia kertoo, että työllisyyspalveluihin on rekrytoitu lisää työntekijöitä. Lähes yhtä moni, 38 prosenttia, kertoo että työntekijämäärä on pysynyt ennallaan tai vähentynyt. Avovastauksissa nousee esiin, että rekrytoinnit ovat usein olleet määräaikaisia ja prosessit hitaita.
Keskimääräinen asiakasmäärä on kyselyn mukaan 170–185 asiakasta vastaajaa kohden, ja noin neljännes vastaajista kertoo yli 200 asiakkaan määristä. Kasvavaan asiakasmäärään on vastattu uudelleenorganisoinnilla, tiimien välisillä sijaistuksilla ja resurssien kohdentamisella vaativimpiin asiakasryhmiin. Jatkuvat muutokset koetaan kuitenkin itsessään kuormittaviksi.
Valtaosa työllisyysalueista on siirtynyt toimistotyöajasta yleistyöaikaan, mikä on pidentänyt asiantuntijoiden viikkotyöaikaa kahdella tunnilla. Yleistyöaikaa noudattaa kyselyssä 78 prosenttia vastaajista, toimistotyöaikaa 21 prosenttia. Lyhyempi työaika nousee selvästi tärkeimmäksi yksittäiseksi keinoksi parantaa työhyvinvointia: 58 prosenttia vastaajista valitsi sen kolmen tärkeimmän kehityskohteen joukkoon.
”Vastuu työllisyyspalveluista siirtyi kunnille, mutta riittävät resurssit eivät kaikkialla seuranneet mukana. Kun samalla työaika pidentyi yleistyöaikaan, lopputulos näkyy vastauksissa kuormituksena sekä lisääntyneenä huolena omasta työturvallisuudesta. Specia peräänkuuluttaa työnantajilta realistista resurssimitoitusta ja vastuuta turvallisesta työympäristöstä”, sanoo Specian toiminnanjohtaja Saara Paavola.
Työtilat ja asiakkaiden moninaiset tarpeet haastavat hyvinvointia
Avokonttori on yleisin työympäristö 46 prosentille vastaajista. Useampi kuin joka kolmas (36 %) arvioi, etteivät nykyiset työtilat mahdollista luottamuksellista ja sujuvaa asiakastyötä. Tilojen ahtaus pakottaa osan vastaajista tekemään etätyötä enemmän kuin he haluaisivat.
Vastaajat toivat myös toistuvasti esille ns. väärien asiakkaiden lisääntymisen palveluiden piirissä erityisesti toimeentulotukiuudistuksen myötä. Käytännössä työllisyyspalveluissa on vastaajien kokemuksen mukaan paljon asiakkaita, joilla ei ole työkykyä työllistyäkseen. Heille tulisi tarjota ennen kaikkea monialaista tukea sosiaali- ja terveyspalveluiden piiristä.
Erityisen huolestuttava tulos kyselyssä oli uhkaavat asiakastilanteet työssä: lähes kaksi viidestä (36 %) vastaajasta kertoo kohdanneensa työssään uhkaavia tilanteita viimeisen 12 kuukauden aikana. Yleisin muoto on sanallinen uhkailu tai haukkuminen.
Kuormituksen vastapainoksi kyselyssä korostuu työyhteisön merkitys. Avovastauksissa työkaverit, tiimi ja laajempi työyhteisö mainitaan jaksamisen voimavarana 30 prosentissa vastauksista. Kolmannes vastaajista (33 %) arvioikin työhyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, mikä kuvastaa eroja alueiden ja työnkuvien välillä. Kyselyn perusteella voidaan nähdä, että työllisyyspalveluissa työskentelevät asiantuntijat kokevat haasteista huolimatta tekevänsä merkityksellistä työtä, ja he kantavat huolta asiakaskuntansa pärjäämisestä.
Kehittämistoiveet antavat ajateltavaa lainsäädännön näkökulmasta
Kysely toi esille monia ratkaisuehdotuksia, mutta keskeisimmäksi toiveeksi vastaajat nimesivät rakenteellisten muutosten tarpeen työllisyyspalveluihin. Resurssit tulisi kohdentaa aitoon työnvälitykseen ja työnantajien kohtaamiseen, ja asiakkaita pitäisi voida ohjata sosiaali- ja terveyspalveluihin silloin, kun työllisyyspalvelu ei ole heille oikea paikka. Yli 70 prosenttia vastaajista ehdottaa työnhakuvelvoitteesta luopumista kokonaan tai osittain, sillä velvoite koetaan tehottomaksi ja hallinnollisesti raskaaksi.
”Kyselyn vastauksissa toistuu kokemus siitä, että nykyinen lainsäädäntö ja palvelujärjestelmä ohjaavat työllisyyspalveluja käyttämään aikaa työnhaun seurantaan ja velvoitteiden toteuttamiseen sen sijaan, että painopiste olisi työnvälityksessä, työnantajayhteistyössä ja asiakkaiden aidossa tukemisessa. Tämä kuormittaa sekä asiantuntijoita että asiakkaita ja heikentää palvelujen vaikuttavuutta. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuissa katsomme, että työllisyyspalveluiden kohdentumista on selkeytettävä”, sanoo YKAn johtava asiantuntija Ainomaija Rajoo.
Raportti: kysely työllisyysalueiden asiantuntijoille (pdf)Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Saara Paavola, Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ry, 050 329 7524, saara.paavola@specia.fi
Johtava asiantuntija Ainomaija Rajoo, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA, 050 473 6396, ainomaija.rajoo@yka.fi