Työyksinäisyyden vähentäminen –mitä esihenkilö voi tehdä?

Töissä koettu yksinäisyys on kasvava haaste yhteiskunnassa: se koskettaa joka neljättä suomalaista työssäkävijää. Onneksi on konkreettisia keinoja, joiden avulla työyksinäisyyttä voidaan ehkäistä ja vähentää. Esihenkilönä voit olla suureksi avuksi.

Työyksinäisyys eli töissä koettu yksinäisyys on tunne siitä, että sosiaalisiin tarpeisiin ei vastata töissä. 

Se on eri asia kuin yksin oleminen: yksinäisyys on aina epätoivottua. Sen haitallisiin vaikutuksiin lukeutuvat sitoutumisen aleneminen, työsuorituksen heikkeneminen, työuupumus ja keskimääräistä useammat sairauspoissaolot. Kokemus on niin yleinen, että hävetä sitä ei tarvitse – mutta ratkaisukeinoja kyllä tarvitaan.

Usein yksinäisyys nähdään yksilön ongelmana, eikä työssä kohdatun sosiaalisen ympäristön vaikutuksia yksinäisyyteen siksi ymmärretä huomioida. Työyksinäisyys voi ilmetä työyhteisön vuorovaikutuksessa näkymättömyytenä ja joukkoon kuulumattomuutena.

Esihenkilö voi auttaa omalla toiminnallaan. Tässä tekstissä esittelen muutamia keinoja siihen.

Sanoita yhteisiä tavoitteita ja rakenna yhteisöllisyyttä

Yksin puurtaminen ja työkulttuurin liiallinen yksilökeskeisyys ovat kokemuksen ytimessä. Yksin puurtaminen on tunne siitä, että kaikesta on pakko selvitä yksin. Tätä voi ehkäistä määrittämällä yhteisiä tavoitteita tiimille ja luomalla paikkoja tuen hakemiselle.

Yhteisen tavoitteen ei tarvitse tarkoittaa lisää työtehtäviä, vaan hyvä yhteinen tavoite voi olla vaikkapa onnistuneet asiakaskohtaamiset. Yhdessä saavuttaminen luo kuulumisen kokemuksia: minulla on paikka tässä yhteisössä, enkä ole vain ilmaa. Yhteenkuuluvuuden voi nähdä vastakohtana yksinäisyydelle.

Kuulumisen kokemista nakertaa töissä koettu ulossulkeminen eli ostrakismi. Yksi ja sama tiimijäsen saatetaan vähän vahingossakin sulkea ulkopuolelle keskusteluista. Ostrakismi on kuitenkin erittäin huolestuttava ilmiö: sivuutetuksi tuleminen on esimerkiksi häirintää enemmän yhteydessä terveysongelmiin, alhaiseen työtyytyväisyyteen ja irtisanoutumiseen. Ulossulkevat tilanteet on tärkeää tunnistaa ja pyrkiä ehkäisemään.

Tarjoa tukea ja palautetta

Esihenkilön taholta tuleva riittävä tuki ja palaute vähentää yksin puurtamisen kokemusta ja tekee ihmisen näkyväksi. Kuulumisen kokemusta tiimiin vahvistaa sen osoittaminen toiselle ihmiselle, että hänet ja hänen työnsä huomataan. 

Mitä sitten on esihenkilön riittävä tuki? Tavoitettavissa olemista sovittuina ajankohtina, kysymyksiin vastaamista ja tiedon välittämistä. Riittävä tuki on päätöksentekoon liittyvän pystyvyyden vahvistamista ja työn suunnittelun kommentoimista sitä pyydettäessä. Se on työntekijöiden välisistä suhteista kiinnostumista esimerkiksi ostrakismi- ja kiusaamistapauksissa. 

Palautettakin voi hyödyntää moneen: kiittämiseen, kehittämiseen, tukemiseen ja hyvän asenteenkin arvostamiseen. Esihenkilönä kannattaa pohtia, miten palautetta voisi ujuttaa tiimin arkeen, jottei se rajoitu ainoastaan kehityskeskusteluihin.

Yllättävää ja positiivista on, että pelkkä tieto tuen saatavilla olemisesta on yhteydessä vähempään yksinäisyyteen. Tuen saatavuuden voikin nähdä arvolupauksena tiimijäsenille: kaikesta ei tarvitse selvitä yksin, vaan apua saa tarvittaessa.

Esihenkilön asema ei suojaa työyksinäisyydeltä

Yksinäisyys ei syrji ketään, ei edes työpaikalla. Esihenkilönä toimiminen voi käydä yksinäiseksi, jos vertaisia on vähän ja ajatusten purkamiselle vähäiset mahdollisuudet.

Jos esihenkilönä kokee yksinäisyyttä, on tärkeää luoda yhteyttä toisiin esihenkilöasemassa työskenteleviin. Joskus verkostoituminen työyhteisön ulkopuolellakin on paikallaan. Vertaistuki on keskeistä, koska tiimiläisille ei voi purkaa kaikkia esihenkilönä toimimisen haasteita.

Työyhteisössä on siis tärkeää luoda myös lähiesihenkilöille ja johtajille kanavia tuen saamiseen joko vertaisilta, omilta esihenkilöiltä, coacheilta tai muulta keskustelutuelta. Esihenkilöt tarvitsevat myös palautetta ja huomioiduksi tulemisen kokemuksia siinä missä muutkin työyhteisön jäsenet – ihmisiähän me kaikki olemme. 

Esihenkilö, muista nämä:

• Työyksinäisyyden kierre voidaan katkaista. 
• Muutetaan yksin puurtaminen yhteisöllisyydeksi. 
• Nähdään näkymätön, ei jätetä ketään ulkopuolelle.
• Mahdollistetaan tuen ja palautteen hakeminen ja saaminen.
• Huolehdi myös oman yksinäisyyden vähentämisestä!

Kirjoittaja Johanna Viren

---

Teksti pohjautuu kirjoittajan pro gradu -tutkielmaan, joka käsittelee työyksinäisyyttä vuorovaikutuksen näkökulmasta ja valmistuu loppuvuodesta 2023. Tästä linkistä pääset Johannan LinkedIniin. Hän auttaa mielellään työyhteisöjä vähentämään yksinäisyyttä. 

Lähteet:
HelsinkiMissio, Työelämän yksinäisyys 2022 -barometri
Segrin, C. Age Moderates the Relationship Between Social Support and Psychosocial Problems
O’Reilly, J. ym. Is Negative Attention Better Than No Attention? The Comparative Effects of Ostracism and Harassment at Work.