Perheystävällisyys on keskeinen osa kestävää ja inhimillistä työelämää

Teksti: Mia Teräsaho, vanhempi asiantuntija ja CARE4CAREER-hankkeen projektipäällikkö, Työterveyslaitos ja Eija Haukka, erikoistutkija, Työterveyslaitos.
Lukuaika: 6 minuuttia

Perheystävällisyys työpaikoilla tarkoittaa esimerkiksi työaikajoustoja, etätyömahdollisuuksia, työvuorotoiveiden huomioimista ja perhemyönteistä kulttuuria. Perheystävällinen työpaikka ottaa huomioon erilaiset perhetilanteet. Työn ja perheen yhteensovittamisen työkalu tarjoaa työpaikoille tukea perheystävällisten käytäntöjen arviointiin ja kehittämiseen.

Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, kilpailukyvystä, työntekijöiden sitouttamisesta sekä hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämisestä. Perheystävällisyys on yksi keino vastata näihin haasteisiin. Kyse ei ole ylimääräisestä henkilöstöedusta, jota voidaan tarjota vain hyvinä aikoina, vaan strategisesta henkilöstöjohtamisesta, vastuullisuudesta ja kestävän työelämän rakentamisesta.

Perheystävälliset käytännöt tukevat henkilöstön hyvinvointia ja vahvistavat työpaikan veto- ja pitovoimaa. Perheystävällisyys on rekrytointivaltti, joten se kannattaa tuoda esiin organisaation verkkosivuilla ja rekrytointiprosessissa.

Perheystävällisyys ei koske pelkästään pienten lasten vanhempia ja perhevapaita, vaan laajemmin työntekijöiden erilaisia elämäntilanteita, perhemuotoja ja hoivavastuita. Työuran eri vaiheissa työn ja perheen yhteensovittaminen voi edellyttää yksilöllisiä jouston tarpeita, joihin työpaikan käytännöillä voidaan vastata.

Työntekijällä voi olla hoivavastuuta esimerkiksi ikääntyvistä vanhemmistaan, sairaasta puolisostaan, läheisestä ystävästään tai äkillisesti sairastuneesta lemmikistään. Tällaisissa tilanteissa työpaikan joustot auttavat ehkäisemään kuormittumista ja tukevat työkyvyn säilymistä.

Perheystävällinen työpaikka ei arvota erilaisia elämäntilanteita, vaan tunnistaa, että työntekijöillä on työn ulkopuolella monenlaisia perhe- ja hoivavastuita, jotka ovat yhtä merkityksellisiä. Perheystävällisyys rakentuu johdon tuesta, esihenkilöiden osaamisesta, työpaikan käytännöistä ja arjen kohtaamisista.

Perheystävällisyyden kehittämiseen on maksuton työkalu

Työterveyslaitoksen kehittämä maksuton Työn ja perheen yhteensovittamisen työkalu auttaa työpaikkoja arvioimaan perheystävällisyyden nykytilaa sekä tunnistamaan kehittämiskohteita ja osaamistarpeita.  Työkalu perustuu ajatukseen, että perheystävällisyys kuuluu kaikille työntekijöille perhetilanteesta ja perhemuodosta riippumatta.

Helppokäyttöinen työkalu on suunnattu työpaikkojen johdolle, henkilöstöhallinnolle ja esihenkilöille. Sitä voivat hyödyntää myös vastuullisuuden, työhyvinvoinnin ja työsuojelun asiantuntijat, työsuojeluvaltuutetut, luottamusedustajat ja -valtuutetut, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmän jäsenet sekä muut aiheesta kiinnostuneet. Työkalun perusteella toteutettavat kehittämistoimet hyödyttävät sekä työnantajaa että henkilöstöä.

Työkaluun sisältyy kysymysosio, vastauksiin perustuva palauteraportti ja viisi käytännönläheistä keinokorttia kehittämistyön tueksi. Keinokortit sisältävät esimerkkejä perheystävällisistä käytännöistä. Työkalun ja keinokorttien aihealueet ovat

  • työn ja perheen yhteensovittaminen
  • perhevapaat
  • eri perhemuodot ja erilaiset perhetilanteet
  • raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ennaltaehkäiseminen
  • perheystävällisyys osana työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa. 

Työkalun kysely kannattaa toteuttaa erikseen eri toimialueille tai tehtäväryhmille, jolloin käytäntöjä voidaan suunnitella erityyppisiin työtehtäviin. Kehittämistyötä kannattaa viedä eteenpäin työkalun ja keinokorttien avulla yksi aihealue kerrallaan.

Perheystävällisten käytäntöjen kehittämiseen kannattaa osallistaa koko henkilöstö. Työkalu ja keinokortit toimivat hyvinä keskustelun avaajina esimerkiksi kehittämispäivillä tai muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Perheystävällisyyden toteutumista voidaan arvioida esimerkiksi henkilöstölle suunnattujen tasa-arvo- ja henkilöstökyselyiden avulla. 

Työn ja perheen yhteensovittamisen työkalun ja keinokorttien avulla perheystävällisyyttä voidaan kehittää suunnitelmallisesti. Työkalua kannattaakin hyödyntää säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain, jotta perheystävällisyyden kehittämistyö on tavoitteellista ja jatkuvaa.

Viisi keinoa perheystävällisyyden vahvistamiseen

Alla on kuvattu viisi työpaikkojen kehittämiskohdetta käytännön esimerkkien avulla.

1. Luokaa yhteiset käytännöt työn ja perheen yhteensovittamiseen

Ensimmäinen askel on arvioida työpaikan perheystävällisyyden nykytilanne ja kehittämistarpeet Työn ja perheen yhteensovittamisen työkalun avulla.

Työpaikalla on tärkeää koota uudet ja käytössä olevat perheystävälliset käytännöt yhteen, sopia yhteisistä pelisäännöistä ja viestiä niistä avoimesti esihenkilöille ja henkilöstölle. Toimintaohjeiden ja koottujen käytäntöjen tulisi olla helposti kaikkien saatavilla, ja osa työntekijöiden ja esihenkilöiden perehdytystä.

Käytäntöjen yhdenmukaista käyttöä edistävät selkeät linjaukset esimerkiksi etä- ja hybridityöstä, työaikajoustoista, osa-aikatyömahdollisuudesta ja muista tilapäisistä työaikajärjestelyistä ja joustoista erilaisissa perhetilanteissa.

Kun toimintatavat ovat kaikkien tiedossa ja johto näyttää esimerkkiä niiden hyödyntämisessä, on työntekijöidenkin helpompi ottaa niitä käyttöön.

2. Huomioikaa erilaiset perheet ja elämäntilanteet

Perheystävällisellä työpaikalla tunnistetaan, että työntekijöillä on erilaisia tarpeita, eivätkä kaikki joustotarpeet liity pikkulapsiperheisiin tai perinteisesti oletettuihin ydinperheisiin. 

Tutkimuksen mukaan työpaikoilla ei välttämättä osata tunnistaa eri perhemuotojen tarpeita. Perheystävällisissä käytännöissä on tärkeää huomioida eri perhemuodot, kuten yhden vanhemman perheet, uusperheet, adoptioperheet, kahden kulttuurin perheet, sateenkaariperheet, erityislapsiperheet ja lapsettomat perheet.

Esimerkiksi vuoroviikkovanhemmalla voi olla tarve tehdä lyhyempiä työpäiviä silloin, kun lapsi on hänen luonaan, adoptiolapsen hakumatka saattaa tulla eteen nopealla aikataululla, ja sairasta lasta voi joutua jäämään hoitamaan myös muu kuin lapsen juridinen vanhempi.

Työpaikoilla kannattaa varmistaa, että viestinnässä, käytännöissä ja arjen kahvihuonekeskusteluissa puhutaan aidosti perheiden moninaisuudesta ilman oletuksia henkilön perhetilanteesta. Erilaisten perhetilanteiden tunnistaminen ja kiinnostus oppia lisää eri perhemuodoista lisää avoimuutta työyhteisössä ja vahvistaa psykologista turvallisuutta.

3. Tukekaa perhevapaille jäävää ja töihin palaavaa

Perhevapaita tukeva perhemyönteinen kulttuuri rakentuu siitä, että perhevapaisiin suhtaudutaan työpaikalla myönteisesti, johto ja esihenkilöt näyttävät esimerkkiä ja kannustavat perhevapaiden käyttöön sukupuolesta riippumatta, ja että työpaikan käytännöt tukevat perhevapaalle jäämistä ja töihin palaamista. Perhevapaa ei myöskään saisi heikentää työura- ja palkkakehitystä.

Tutkimuksen mukaan perhevapaisiin suhtaudutaan työpaikoilla pääosin myönteisesti, mutta perhevapaakäytännöissä on vielä kehitettävää. Perhevapaakäytäntöjä ovat esimerkiksi:

  • työntekijän, esihenkilön ja HR-ammattilaisen yhteinen keskustelu perhevapaata koskevista käytännön asioista
  • perhevapaan aikaisesta yhteydenpidosta sopiminen
  • perhevapaalle jäävän töiden järjestäminen siten, että työtoverit eivät kuormitu
  • suunnitelmallinen paluuperehdytys perhevapaalta töihin palatessa
  • keskustelu urakehityksestä ja osaamisen päivittämisestä ennen ja jälkeen perhevapaan.

Pidemmältä perhevapaalta palaava työntekijä ei aloita työssään uutena työntekijänä, mutta työyhteisö tai työn sisältö voivat olla muuttuneet poissaolon aikana.  Siksi töihin paluun tukeminen hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa.

4. Ennaltaehkäiskää raskaus- ja perhevapaasyrjintää

Tasa-arvolaki kieltää raskauteen ja perhevapaisiin perustuvan syrjinnän. Tästä huolimatta syrjintää esiintyy työelämässä edelleen. Se voi näkyä esimerkiksi rekrytoinnissa, määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättämisessä, urakehityksessä tai perhevapaalta työhön palatessa. 

Perheystävällinen työpaikka tunnistaa syrjinnän riskitilanteet ja puuttuu niihin ennakoivasti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi esihenkilöiden kouluttamista sekä ohjeiden ja toimintamallien laatimista. On myös tärkeää, että työntekijät tietävät, miten ilmoittaa kokemastaan tai havaitsemastaan syrjinnästä ja mistä saada tukea mahdollisissa syrjintätilanteissa. 

Syrjinnän ehkäiseminen ei ole vain lakisääteinen velvollisuus, vaan keskeinen osa perheystävällisen työpaikan toimintaa ja hyvää henkilöstöjohtamista.

5. Edistäkää perheystävällisyyttä ja arvioikaa toimenpiteiden toteutumista työpaikan tasa-arvosuunnitelman avulla

Tasa-arvolaki velvoittaa vähintään 30 henkilöä työllistäviä työpaikkoja laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Tasa-arvosuunnitelma on toimiva väline perheystävällisyyttä edistävien tavoitteiden ja toimenpiteiden kirjaamiseksi, aikatauluttamiseksi ja vastuuttamiseksi. Sen avulla voidaan seurata toimenpiteiden toteutumista, arvioida niiden vaikuttavuutta sekä tunnistaa uusia kehittämiskohteita.

Tasa-arvosuunnitelmasta on hyötyä myös pienemmissä organisaatioissa, koska sukupuolten tasa-arvon edistäminen kuuluu kaikille työpaikoille ja perheystävällisiä käytäntöjä tarvitaan kaikenkokoisilla työpaikoilla.

Jokainen voi rakentaa perheystävällisempää työelämää

Perheystävällisyys ei synny pelkästään henkilöstöpolitiikasta tai johdon päätöksistä, vaikka johdon tuki ja yhteiset toimintatavat ovatkin tärkeitä. Jokainen työyhteisön jäsen voi omalla toiminnallaan edistää perheystävällistä ilmapiiriä. 

Esihenkilöt voivat näyttää esimerkkiä pitämällä itse pidempiä perhevapaita ja suhtautumalla myönteisesti työntekijöiden erilaisiin jouston tarpeisiin eri perhetilanteissa. Työyhteisössä jokainen voi tukea työtoveriaan erilaisissa perhetilanteissa ja myös surun kohdatessa, sekä olla ymmärtäväinen äkillisissä jouston tarpeissa työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollistamiseksi.

Esihenkilöiden lisäksi kaikki työyhteisössä voivat luoda perhemyönteistä ilmapiiriä, jossa on turvallista kertoa omasta elämäntilanteestaan ilman, että se vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen.

Pienilläkin teoilla on merkitystä. Kokouksia voidaan välttää järjestämästä varhain aamulla tai myöhään iltapäivällä. Työmatkojen, koulutusten ja tapahtumien suunnittelussa voidaan huomioida erilaiset elämäntilanteet. Keskusteluissa voidaan välttää tekemästä oletuksia työtoverin perhetilanteesta ja käyttää kieltä, joka tunnistaa perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden.

Perheystävällisyys on yksi konkreettisimmista tavoista rakentaa inhimillisesti kestävää työelämää, jossa henkilöstön voimavarat riittävät sekä työhön että muuhun elämään. 

Teksti perustuu Kohti tasa-arvoista vanhemmuutta ja perheystävällistä työelämää -hankkeessa (CARE4CAREER, 2025–2026) saatuihin työpaikkojen kokemuksiin, esihenkilökyselyiden ja HR-ammattilaisten haastattelujen tutkimustuloksiin, Työn ja perheen yhteensovittamisen työkaluun ja viiteen keinokorttiin sekä työkaluun annettuihin vastauksiin.

CARE4CAREER-hanketta toteuttavat Työterveyslaitos (TTL), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Mothers in Business MiB ry. Hanke saa rahoituksen Euroopan unionin Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot -ohjelmasta (CERV).

Lähteet:

Luitko jo nämä?

Artikkelit

Joku neuvotteli sinulle viikonlopun 

Artikkelit

Itseohjautuvuus vaatii enemmän johtamista – ei vähemmän

Artikkelit

Kenen aikaa sinä myyt työnantajallesi?