STEA-leikkaukset siirtävät hallinnon taakan kohtaavaan työhön

STEA-avustukset ovat olleet syystä loppukesän kuuma puheenaihe. Valtion leikkaukset sote-järjestöjen tukiin eivät vaikuta vain järjestöissä työskentelevien, vaan kaikkien meidän arkeen. 

Valtavat leikkaukset horjuttavat hyvinvointiyhteiskunnan tukena ollutta sote-järjestöjen kenttää, ja usealla järjestöllä on edessä isot sopeutukset. Ensi vuonna STEA-avustuksista katoaa 84 miljoonaa euroa, kolmannes tämän vuoden tasosta. Koko hallituskauden aikana avustukset putoavat noin puoleen vuoden 2024 tasosta.

Vastuuministeri Wille Rydman on halunnut STEA-tukia uudistamalla siirtää tuet pois hallinnollisemmasta työstä ja kohdistaa ne kohtaavaan työhön. Elokuun lopussa voimaan tullut valtioneuvoston asetus painottaa juuri tätä.

– Ajatusmalli kertoo joko ymmärtämättömyydestä tai halusta olla ymmärtämättä kentän toimintaa, sanoo Specian toiminnanjohtaja Saara Paavola.

Hallinnollinen työ ei katoa

Rydmanin pilkkaama ”järjestörälssi” on toteuttanut juuri sitä työtä, jota valtio on itse vaatinut: mittaamista, raportointia ja vaikutusten arviointia, jotka ovat olleet perusteina tukien jakamiselle. Hallinnon, viestinnän ja johtamisen ammattilaiset ovat samalla tuottaneet hyvinvointiyhteiskunnan tarvitsemaa tietoa ja alakohtaista tuntemusta kaikkien käyttöön.

Kun tätä ammattilaisten joukkoa joudutaan leikkausten takia karsimaan, valtion edelleen vaatima mittaaminen, raportointi ja vaikutusten arviointi valuu kohtaavan työn ammattilaisten työhön. Mitä enemmän kohtaavan työn ammattilaiset joutuvat tekemään perustehtävänsä ohessa hallinnollisia prosesseja, sitä vähemmän aikaa jää itse asiakkaiden kohtaamiselle.

Osa järjestöistä on siirtänyt hallinnollisia prosesseja kattojärjestöille, joiden oma asema on nyt yhtä lailla vaakalaudalla. Elokuussa voimaan tulleen asetuksen mukaan myös keskus- ja kattojärjestöjen rahoitus vähenee merkittävästi, ja jatkossa avustusta saa vain, jos tekee itse kohtaavaa työtä tai on olennainen osa toisen järjestön kohtaavaa toimintaa. SOSTEn muutosneuvottelut päättyivät elokuussa: järjestö irtisanoo 13 työntekijää ja lomauttaa loput vuoden 2027 aikana. Hyvinvointiala Halin ja SOSTEn elokuisen kyselyn mukaan noin 1 400 työntekijää on jo lomautettu tai irtisanottu, tai näitä toimia suunnitellaan. Kyselyyn vastanneista 686 järjestöstä 80 prosenttia arvioi joutuvansa lopettamaan jonkin toimintamuodon, ja 40 prosenttia pitää koko toiminnan lakkauttamista mahdollisena. Lopputuloksena toimintoja joudutaan supistamaan ja pahimmillaan lakkauttamaan.

– Ajatus siitä, että poistamalla hallinnolliseen työhön annetut resurssit ja osoittamalla niitä vain kohtaavaan työhön syntyy säästöjä, on täysin järjetön, Paavola sanoo. – Sillä saadaan aikaan vain vähemmän kohtaavaa työtä, kun jonkun on pakko hallintoa kuitenkin hoitaa. Raportointi, suunnittelutyö, henkilöstöhallinto tai vaikkapa johtaminen ei tapahdu ilman, että joku näitä töitä tekee.

Seuraukset näkyvät kaikkien arjessa

Maan hallituksen toteuttamat säästöt tulevat näkymään esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntymisenä, kun ennaltaehkäisevää työtä joudutaan karsimaan ja kuntoutujien palveluita loppuu. Tämä vaikuttaa kaikkien meidän arkeen samaan aikaan, kun hyvinvointialueiden sote-palveluista säästetään.

– Hallinto tulee näkyväksi silloin, kun se ei toimi, Paavola sanoo. – Sujuvuus, toimivat palvelut ja hyvä henkilöstöhallinto, olemme kaikki sen arvoisia.

Työskenteletkö järjestössä, jota leikkaukset koskettavat? Työsuhdeneuvontamme auttaa, jos edessä on yt-neuvottelut tai irtisanominen. Lue lisää.

Lisätietoja:
Saara Paavola
toiminnanjohtaja
Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ry
saara.paavola@specia.fi