Työpaikalla voidaan vahvistaa mielenterveyttä

Työpaikan mielijalanjälki kevenee, kun työhyvinvointia johdetaan suunnitelmallisesti, arkikäytännöt toimivat ja mielenterveyttä tuetaan eri elämäntilanteissa. 

Työpaikat ovat havahtuneet mielenterveysosaamisen tarpeeseen mielenterveyden ongelmien lisääntyessä. Yhä useammin tunnistetaan mielenterveyden myönteinen ulottuvuus: hyvinvoiva henkilöstö onnistuu työssään. Mielen hyvinvointia tukevia taitoja voi oppia läpi elämän ja ne ovat tarpeen kaikille.   

Parhaimmillaan mielenterveyttä johdetaan niin että ylin johto näyttää mallia. Mielen hyvinvointi on johtamisen tavoitteena ja sen tilaa seurataan säännöllisesti, toteaa Sirpa Väänänen MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä. 

Johtamista voi kehittää  

Sujuva työ on hyväksi sekä mielelle että työn tavoitteiden saavuttamiselle. Johtamisessa on tärkeää tunnistaa tekemisen pullonkaulat ja etsiä niihin ratkaisuja. Oikeudenmukaisuuden kokemus ja luottamus siihen, että esihenkilö auttaa ja tukee tarvittaessa, ovat työhyvinvoinnin perustaa. On hyvä muistaa, että jokaisella työpaikalla onnistutaan joka päivä. Onnistumisten näkeminen vahvistaa mielenterveyttä.  

Esihenkilön kehittymistä johtamisessa voidaan tukea suunnitelmallisesti. Esihenkilöllä voi olla esimerkiksi sparrauspari eli keskustelukumppani, jonka kanssa saa peilata omaa työtä. 

  Usein kyselyissä haasteeksi nousee palautteen antaminen. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota. Hyvin annettu palaute kantaa työssä niin esihenkilöä kuin työntekijää, Väänänen kuvaa.  

Hyvä työyhteisö tehdään yhdessä 

Ryhmään kuuluminen on psyykkinen perustarve ja myönteisen energian lähde. Jokainen vaikuttaa läsnäolollaan työyhteisöön. Onkin hyvä miettiä, millaiseksi oman vaikutuksen haluaa muovata. Työyhteisötaidot ovat mielenterveys- ja menestystaitoja. Hyvässä työyhteisössä on kohtaamisia, joista jää hyvä mieli.  

Hallinnan tunne on olennainen osa mielenterveyttä. Perustehtävän ja tavoitteiden tulee olla selkeitä. Tämä mahdollistaa kehittymisen, joka puolestaan vahvistaa hyvinvointia.

Työpaikoilla tulisi olla toimiva tiimipalaverirakenne, jossa käydään läpi yksilöiden tavoitteita, onnistumisia ja pulmia, joihin kaipaa tukea, Väänänen
kertoo.

Sirpa Väänänen kehittää Hyvän mielen työpaikka® -merkkiä MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Työelämän mielenterveys -yksikössä.

Työtovereiden ja heidän töidensä tunteminen vahvistaa yhteisöllisyyttä. Aito kuuntelu ja asioiden jakaminen vahvistavat työpaikan psykologista turvallisuutta. Tätä tukee myötätuntoinen suhtautuminen itseen ja muihin. Samalla vapautuu energiaa työtehtäviin. 

Pelisäännöt auttavat välttämään kuormitus- ja ristiriitatilanteita työpaikalla. Sääntöjä kaivataan muun muassa tiedonvälitykseen, työyhteisön jäsenenä toimimiseen, keskeytysten hallintaan, etätyöhön ja työn rajaamiseen.  

Ihmisillä on luontainen tarve saada hyväksyntää ja arvostusta. Arvostuksen tunne vaikuttaa siihen, miten näemme itsemme ja uskomme mahdollisuuksiimme tai tuntuvatko uudet tehtävät haasteilta vai uhkilta. 

Työpaikalla voidaan pohtia yhdessä, mistä arvostuksen kokemus syntyy ja miten sitä osoitetaan. Tämän jälkeen voidaan sopia toimintatavoista. Arvostus on muun muassa huomioimista, tervehtimistä, läsnä olemista, auttamista ja kiittämistä. 

Jokaisella työpaikalla on työskentelyä tukevia voimavaroja ja kuormittavia haasteita.  On tärkeää oivaltaa, mitkä asiat kuormittavat ja pyrkiä vähentämään niitä. Kuitenkin mielen hyvinvointia tukee erityisesti myönteisten voimavarojen näkeminen. Työn imu ja mielekkyys lisääntyvät tunnistamalla ja vahvistamalla voimavaroja.  


Näin tuet mielenterveyttä työyhteisössä   

Rakenna selkeyttä työhön  

Kirkasta tavoitteet ja tehtäväkuvat. Vain saavutettavissa olevat tavoitteet ovat mahdollisia.   

Huolehdi yhteisöllisyydestä, yhdessä olemme enemmän  

Arjen ystävällisyys on mielen voimavara. Haasteita kannattaa ratkaista yhdessä. 

Muista inhimillisyys ja kohtuullisuus; ole myötätuntoinen itseäsi ja muita kohtaan 

Työ ei ole koko elämä eikä kukaan ole täydellinen, mutta jokainen on hyvä jossain.  

Vaali psykologista turvallisuutta  

Kohtaa työkaverit kunnioittavasti ja kuunnellen. Uskalla kysyä ja kertoa avoimesti mielipiteesi.  

Vahvista myönteistä tunneilmastoa 

Huomaa hyvä ja iloitse onnistumisista yhdessä työkavereiden kanssa. Myönteinen palaute tuo hyvää mieltä sen saajalle ja antajalle. 


Lisätietoa  

Hyvän mielen työpaikka® -merkki Hyvän mielen työpaikka (hyvanmielentyopaikka.fi) 

TTL Hyvän mielen työpaikka – esimiehen työkalupakki Hyvän mielen työpaikka – Oppimateriaalit – Työterveyslaitos (ttl.fi) 

Kirjoittaja Saija Koskensalmi toimii  asiantuntijana MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Työelämän  mielenterveys -yksikössä. Sirpa Väänänen kehittää Hyvän mielen työpaikka® -merkkiä samassa yksikössä.