Vuoden vaihdos ja uusi vuosikymmen mielletään uusiutumisen aikana ja uuden vuoden lupauksina, jotka parantavat elämää. Työelämääkin ovat ravistelleet muutoksen tuulet, joista osa saattaa olla monelle jo tuttuja juttuja, kun taas osa on voinut jäädä tammikuisen hämärän peittoon. Kokosin tähän artikkeliin vuoden taitteessa tulleet uudistukset kuten uuden työaikalain ja aktiivimallin purun. 

Asiantuntija! Joko olet kuullut uuden työaikalain mukanaan tuomasta joustotyöajasta?

Uudessa työaikalaissa työaika on paikasta riippumatonta. Työaikaa ovat esimerkiksi etätyönä tehdyt tunnit – tapahtui se sitten kotona, asiakkaan luona tai kahvilassa. Lisäksi työajaksi lasketaan matkustettaessa työnantajan määräyksestä tehty työ.  

Isoimpia muutoksia työaikalaissa on uusi joustotyöajan käsite. Joustotyöaika on mahdollista ottaa käyttöön tehtävissä, joissa vähintään puolet työajasta työntekijän on mahdollista sijoitella ajasta ja paikasta riippumattomasti. Työnantaja voi määritellä tehtävät ja tavoitteet, mutta työntekijä päättää milloin tekee itse työt. Joustotyöhön soveltuvat erityisesti monet specialaisten tekemät asiantuntijatehtävät.  

Joustotyöaika jakautuu neljän kuukauden tasoittumisjaksoihin, joiden aikana työntekijän on mahdollista sijoitella työaikansa haluamallaan tavalla. Työaika tulee sijoitella kuitenkin siten, että työehtosopimuksen mukainen viikottainen työaika (tai tessittömillä työpaikoilla työaikalain mukainen 40 tuntia/viikko) tasoittuu neljän kuukauden periodin aikana. Esimerkiksi jos joustotyön tasoittumisjakso alkaa tammikuusta ja päättyy huhtikuun loppuun, työntekijän on mahdollista tehdä enemmän töitä tammi-helmikuussa ja tasoittaa tilanne maalis-huhtikuun aikana tekemällä lyhyitä työpäiviä tai pitämällä vapaata. Työaika siis joustaa jaksolla työntekijän omien tarpeiden mukaisesti ja helpottaa arjen suunnittelua!  

Näin pääset käyttämään joustotyöaikaa! 

Jos kiinnostuit joustotyöajasta, katso neuvottelujärjestömme YTN:n sivuilta videot ja keskustele asiasta työpaikallasi. Joustotyöajan käyttäminen vaatii asian käsittelyä yhteisesti työpaikalla, työpaikan koosta riippuen joko yhteistoimintamenettelyn kautta tai muuten henkilöstön kanssa sekä kirjallisen joustotyösopimuksen tekemisen. Voit myös kysyä neuvoja Akavan Erityisalojen työsuhdeneuvonnasta.

Työaikapankki ja varallaolo tuovat selkeyttä arjen ja työn yhteensovittamiseen

Uusi työaikalaki mahdollistaa myös lakisääteisesti työaikapankin perustamisen. Työaikapankin ansiosta työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahallisia etuuksia voidaan säästää ja pitää myöhemmin vapaana. Vuoden aikana työaikapankkiin voidaan säästää korkeintaan 180 tuntia, eli vuoden aikana työntekijän täytyy pitää ainakin joitain vapaita, mikä on tietysti hyvä jo jaksamisenkin näkökulmasta. Lisäksi työaikapankissa voi olla säästössä enintään työntekijän kuuden kuukauden säännöllistä työaikaa vastaava määrä tunteja. Työaikapankin käyttöönotosta pitää keskustella työpaikalla ja laatia kirjalliset sopimukset samalla tavalla kuin joustotyöajasta.

Erityisesti sosiaalisen median takia varallaolon tarve on lisääntynyt viestinnän tehtävien ohella myös muissa asiantuntijatehtävissä. Varallaolon aikana työntekijä on työnantajan käytettävissä niin, että hänet voidaan kutsua töihin. Työnantaja ja työntekijät saavat uudessa työaikalaissa sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Varallaolokorvauksen määrä sekä varallaolon ehdot on oltava työntekijän tiedossa, kun sopimus varallaolosta tehdään.  

Lue lisää työaikalain muutoksista Akavan Erityisalojen kirjoituksesta.

Muita muutoksia vuoden alussa

Aktiivimallista luovuttiin tammikuun alussa. Tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen Kela ja työttömyyskassat eivät ole enää seuranneet työttömän aktiivisuutta, eikä aktiivimalli ole enää leikannut työttömyysetuutta.  

Muita vuoden alussa tulleita muutoksia ovat ansiopäivärahan hienoinen nousu, ansiopäivärahan lisäpäiväoikeuden ikärajan nouseminen sekä tulorekisterin käyttöönottaminen työttömyyskassoissa. Lue työttömyyskassamme Erkon koonti näistä muutoksista ja niiden vaikutuksista ansiopäivärahaa saavien arkeen!

Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, erityishoitorahan ja Kelan maksaman kuntoutusrahan määräytymissäännökset muuttuivat vuoden alussa. Ennen vuotta 2020 päivärahan laskennan perusteena on käytetty pääasiallisesti viimeisessä verotuksessa vahvistettuja tuloja. Vuoden 2020 alusta lähtien päiväraha määräytyy etuutta edeltävien 12 kalenterikuukauden tulojen pohjalta. Vuositulossa huomioidaan myös epäsäännöllisesti maksettavat palkanerät (esimerkiksi lomarahat, bonukset ja tulospalkkiot) sekä palkankorotukset ja satunnaisista lyhyistä työsuhteista saadut tulot. Huomioon otetaan myös esimerkiksi etuustuloja ja muita ansionmenetyskorvauksia.

Yksi tämän vuoden aikana voimaan tuleva muutos on myös elokuussa palautuva subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Hallitusohjelmaan kirjatut lakimuutokset koskien varhaiskasvatusoikeuden laajuutta tulevat silloin voimaan. Lue lisää muutoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta. 

Neuvottelukierros tuo jännitystä kevääseen

Syksyllä alkanut työehtosopimusten neuvottelukierros on tuottanut tulosta vasta teollisuusalojen osalta. Yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden neuvotteluissa ei ole päästy vielä sopuun minkään alan osalta. Palkankorotukset ja kiky-tuntien kohtalo jumittavat neuvotteluja. Julkisen sektorin osalta kuntien ja valtion neuvottelut on polkaistu käyntiin. Julkisen sektorin työehtosopimukset päättyvät maaliskuun lopussa.  

Seuraamme tiiviisti sekä yksityisen että julkisen sektorin neuvottelujen etenemistä ja tiedotamme yhdessä Akavan Erityisalojen kanssa tilanteen etenemisestä.  

Jään itse tämän tekstin myötä perhevapaalle ja palaan taas elokuussa työpöydän ääreen. Sijaisenani tänä aikana toimii Hanna-Mari Koski. Oikein hyvää talvea ja kevättä koko jäsenistöllemme!   

Saara Paavola Toiminnanjohtaja saara.paavola@specia.fi