Marraskuu toimii Specian tasa-arvoteemaisen vuoden huipennuksena ja koko kuukausi onkin yhtä tykitystä. Erityisen fiiliksissä olen järjestämästäni keskustelukiertueesta, joka muodostuu keskeisimpien työelämän tasa-arvokysymysten ympärille. Toivon, että aiheet koskettavat ja rohkaisevat toimintaan. Hyppää mukaan ja ole osa muutosta! 

Työelämään linkittyvät tasa-arvokysymykset ovat kokonaisvaltaisia: työ on etuoikeus, joka tuo elämään rutiineja, sosiaalisia suhteita ja kuuluvuuden tunteita. Palkka puolestaan mahdollistaa monien unelmien toteuttamista. Kaikkien näiden mahdollisuuksien lisäksi työ on kuitenkin myös yksi suurimmista epätasa-arvon luojista yhteiskunnassamme. Vaikka valtaosa tasa-arvo-ongelmista ilmenee rakenteissa, se ei tarkoita, etteikö niitä pystyttäisi aktiivisella toiminnalla muuttamaan. Muutos vaatii vain vähän enemmän tahtoa! 

Kitkeekö avoin palkkaus palkkaeroja? 

Sukupuolten välinen palkkaero on Tasa-arvovaltuutetun mukaan edelleen keskimäärin 16 %, mitä selittävät muun muassa perhevapaiden epätasainen jakautuminen, työurien pituus ja rakenne sekä segregaatio. Selittämätöntä palkkaeroa on noin 6 %.  

Tasa-arvovaltuutetun selvitys listaa useita toimintaehdotuksia palkkaepätasa-arvon kitkemiseksi. Keskeisimpänä on avoimuuden lisääminen sekä palkkatietämyksen kasvattaminen. Vahvimmin palkkojen epätasa-arvoisuus ilmenee asiantuntija- ja johtotehtävissä yksityisellä sektorilla, joissa palkka on neuvoteltavissa eikä noudata ennalta määriteltyä kaavaa. Palkka-avoimuuden taustalla on ajatus ennalta määritellyistä perusteista palkan määräytymiselle. Näitä ovat esimerkiksi tehtävän vaativuus, osaaminen, koulutus, tulokset ja aiempi työkokemus.   

Toteuttamismahdollisuuksia on useita ja tällä hetkellä muutama yritys Suomessakin toteuttaa avoimuuteen pyrkivää palkkausta vapaaehtoisesti. Yksi tällaisista yrityksistä on Vincit, joka järjestää neljä kertaa vuodessa ”palkkaviikot”, joiden aikana oman palkkansa julkistamiseen rohkaistaan. Vincitin henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen kertoo avoimen palkkauksen toteutuksesta ja kokemuksista. Arvot ovat nousseet yritysmaailmassa yhä keskeisempään asemaan ja tasa-arvon brändivaikutuksista kertookin Ellun Kanojen Sini Korpinen. Tilaisuuden juontaa ja ammattijärjestöjen roolia tasa-arvoisemman työkulttuurin luomisessa kommentoi Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko. 

Perhevapaita uudistamalla yliote hankalista rakenteista 

Palkkatasa-arvoa heikentäviä tekijöitä ovat perhevapaat ja työuran katkeaminen kriittisellä hetkellä. Kyse on osittain myös noidankehästä: naisten jäämistä kotiin perustellaan usein taloudellisilla syillä, mutta kotiin jääminen on yksi voimakkaimmin palkkakehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Perhevapaiden käyttäjistä edelleen 93% on naisia, joten kotiinjäämispäätöksen perustelu yksilökohtaisuudella on sinisilmäistä ja todellisuudesta poisohjaavaa. Rakenteet, ennakkoasenteet ja totutut toimintatavat vaikuttavat vahvasti.  

Jos perhevapaista olisi selkeästi varattu molemmille vanhemmille oma kiintiöity osuutensa, nuoria naisia ei nähtäisi työnantajan kannalta riskinä ja molempien vanhempien oikeus perhevapaisiin sekä myös lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa (jos heitä on kaksi) toteutuisi paremmin. Tällöin todennäköisesti myös kotityötaakka ja työtuntien määrä jakautuisivat tasaisemmin. Poliittisena tavoitteena on ollut lisäksi erityisesti äitien palaaminen takaisin työelämään nykyistä nopeammin. Pelkän perhevapaamallin uudistamisen lisäksi tilannetta voitaisiin helpottaa työpaikalla kannustamalla esimerkiksi aluksi osa-aikaisuuteen ja mahdollistamalla etätyö sekä joustavat työajat. Nykyisten perhevapaiden ongelmana on myös erilaisten perhemallien ja tilanteiden heikko huomioiminen.  

Turussa keskustelu perheystävällisestä työelämästä käydään paneelimuotoisesti ja keskustelemassa ovat Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko, Urbaani Isä -bloggari Marko Rouvali sekä Mothers in Business ry:n edunvalvontapäällikkö Kristiina Paavola. Paneelia johtaa ja keskustelijoita haastaa vapaa kirjoittaja ja väitöstutkija Lotta Aarikka.   

Koulutuksessa rakennettu segregaatio vaikuttaa vahvana myös työelämässä 

Horisontaalista segregaatiota perustellaan usein kutsumuksella ja vertikaalista jakautumista sukupuolelle tyypillisellä luonteella. Horisontaaliseen jakautumiseen vaikuttavat kuitenkin tyypillisesti kasvatus- ja opetushenkilökunnan toisintamat ennakkoasenteet, yksipuolinen kuvasto ja kieli. Vertikaaliseen segregaatioon taas vaikuttavat organisaation sisäiset käytänteet; kenelle suositellaan ylennystä tai palkankorotusta ja miten yhteisön keskinäinen arvostus rakentuu. Tarkasteltaessa ilmiötä laajemmassakin kuvassa, segregaatio on  Suomessa edelleen huomattavan vahvaa jopa Euroopan mittakaavassa – ja vahvistunut entisestään viime vuosina.  

Helsingin tilaisuudessa pureudummekin segregaation syihin ja seurauksiin ja pyrimme purkamaan ilmiötä. Setäkuiskaaja Jenni Karjalainen kertoo vuorovaikutustaitojen tärkeydestä ilmapiirin luomisessa ja Sinikka Mustakallio avaa tarkemmin segregaation taustavaikuttimia. Kaisa ”The Lady AI” Kukkonen kertoo miksi ennakkoluuloista pitäisi luopua ja kaikkien tulisi kiinnostua koodauksesta.  

 

Ongelmakohtien kieltäminen ja ilmiöiden laajuuden vähättelemien ei korjaa tilannetta tai lisää työpaikan houkuttelevuutta. Tasa-arvon luetteleminen strategiaohjelmassa ei enää riitä – arvojen pitää näkyä myös yritysten toiminnassa. Työn ja organisaatiokulttuurin muutoksen myötä kaikkien panos korostuu, jolloin jokaisella on myös mahdollisuus ja vastuu vaikuttaa työkulttuuriin. Toivon, että rohkean ammattijärjestön jäseninä uskallatte olla rohkeita toimijoita myös työelämässä niin kauan, kunnes kenenkään ei tarvitse olla enää erityisen rohkea. 

Tutustu keskustelukiertueeseen ja ilmoittaudu!

Elli Suonpää Korkeakouluharjoittelija