Aina ajankohtainen!
Etusivu > Ajankohtaista > Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017?

| Specia

Saimme jäsenistöltä pyynnön koota yhteen vuoden alussa voimaan tulleita työelämää koskevia muutoksia. Työaika pitenee, ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa tapahtuu muutoksia ja pitkään valmisteltu eläkeuudistus astuu voimaan. Myös opiskelijoiden etuuksissa tapahtuu muutoksia. Arkipyhistä luopumistakin pohdittiin, mutta esimerkiksi loppiainen ja helatorstai säilyvät edelleen vapaapäivinä. Jos sinulle herää kysymyksiä uudistuksia koskien, ole yhteydessä toimistoomme toimisto@specia.fi.

Lue lisää:
Työaika pitenee
Työttömyysturvaa koskevat muutokset
Opiskelijoita koskevat uudistukset
Uudistukset perhe-etuuksiin
Eläkettä koskevat muutokset

Työaika pitenee

Kilpailukykysopimus eli Kiky tuo pidennyksiä työaikoihin. Vuositasolla pidennys on 24 tuntia eli viikossa 30 ja päivässä kuusi minuuttia. Pidennys tehdään eri työehtosopimuksissa ja eri työpaikoissa eri tavoin. Tässä esimerkkejä:

  • Valtiosektorilla työaika pitenee 6 minuuttia päivässä.
  • Kuntasektorilla KVTESissä kiky nostaa viikkotyöaikaa 30 minuutilla ja esimerkiksi OVTESissä pidennys tehdään pääsääntöisesti vuosittaiseen työaikaan.
  • Korkeakoulusektorilla opetus- ja tutkimustehtävissä työskentelevillä pidennys lisätään vuosityöaikaan eli työaika on vuodessa 1624 tuntia. Muulla henkilökunnalla pidennys toteutetaan joko päiväkohtaisesti 6 min. tai viikkotasolla 30 min.
  • Yksityisen sektorin työehtosopimuksissa pidennys toteutetaan työpaikkatasolla eli paikallisesti sopien. Myös järjestösektorilla asiasta sovitaan paikallisesti.
  • Alat, joilla ei ole työehtosopimusta, eivät ole kilpailukykysopimuksen piirissä. Näillä aloilla ei siten toteuteta työnajan pidennyksiä.

Julkisella sektorilla toteutetaan myös lomarahojen leikkaus, jonka takia lomarahat laskevat 30% lomanmääräytymisvuosien 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-1019 aikana. Lomarahaleikkaus on määräaikainen, eikä se jatku enää lomavuoden 2019 jälkeen.

Takaisin ylös

Työttömyysturvan muutokset

Ansiopäivärahan määrä laskee

Eduskunta on hyväksynyt kansaneläkeindeksin jäädyttämistä ja leikkaamista koskevan lain. Tämän johdosta kansaneläkeindeksiin sidotut eläkkeet ja muut etuudet pienenevät 0,85 % vuoden 2016 määrästä. Indeksin leikkaus vaikuttaa ansiopäivärahan perusosaan, taitekohtaan ja lapsikorotuksiin.

Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta, palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta.

  • Perusosa on kansaneläkeindeksin mukaan vahvistettavan peruspäivärahan suuruinen. Peruspäiväraha on 32,40 € vuonna 2017 (32,68 € vuonna 2016).
  • Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää taitekohdan 3 078 € vuonna 2017 (3 104,60 € vuonna 2016), ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 %.
  • Lapsikorotusta voi saada alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta. Lapsikorotukset ovat vuonna 2017 yhdestä lapsesta 5,23 €, kahdesta lapsesta 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,90 €.

Lue lisää muutoksesta sekä esimerkkejä päivärahan suuruuden muutoksesta kassamme Erkon sivuilta.

Ansiopäivärahan enimmäismaksuaika lyhenee

Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaa maksetaan lähtökohtaisesti enintään 400 päivältä. Tämä enimmäisajan lyhennys ei koska henkilöitä, joiden enimmäisajan maksaminen on alkanut ennen 1.1.2017. Ansio-osan maksamista vähennetään 100 päivää, jos henkilöllä on enintään kolmen vuoden työhistoria. Enimmäisaika on 500 päivää, jos henkilö on työssäoloehdon täyttäessään täyttänyt 58 vuotta ja työskennellyt vähintään viisi vuotta edellisten 20 vuoden aikana. Aiemmasta poiketen päivärahan 300/400/500 päivän enimmäisajan tultua täyteen työtön siirtyy Kelan työmarkkinatuelle.

Ansiopäivärahaa voidaan edelleen maksaa enimmäisajan täyttymisen jälkeen ns. lisäpäivinä, jos henkilö täyttää lisäpäivien myöntämisen edellytykset 

Jos ansio-osan maksuaikaa on vähennetty työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen perusteella, palautuu oikeus ansio-osaan 1.1.2017 lukien.

Omavastuuaika pitenee

Omavastuuaika, jolta ei makseta etuutta, asetetaan työttömyyden alkaessa ja silloin, kun ansiopäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto täyttyy uudelleen ja enimmäismaksuaika alkaa alusta. Omavastuuajalta ei makseta etuutta.

Omavastuuaika pitenee nykyisestä viidestä päivästä seitsemään arkipäivään. Tämä koskee henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Muutokset korotusosien maksamiseen

20 vuoden työhistorian perusteella maksetaan nykyisin korkeampaa etuutta ensimmäisten 90 etuuspäivän ajalta. Lakimuutoksen myötä tätä korotusosaa ei myönnetä henkilöille, joiden työsuhde päättyy 1.1.2017 jälkeen. Henkilöille, joiden työsuhde on päättynyt ennen 1.1.2017, voidaan maksaa korotettua ansio-osaa pitkän työuran perusteella enintään 30.6.2017 asti.

Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan edelleen korotusosaa.

Korotusosien taso pienenee 1.1.2017 lukien kaikilla korotusosaa saavilla. 1000–3000 euroa ansaitsevalla korotusosa pienenee 23 %.

Uusi etuusmuoto – liikkuvuusavustus

Työttömyyskassat alkavat maksaa vuoden 2017 alusta uutta, liikkuvuusavustus-nimistä etuutta. Etuuden tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pitkän työmatkan päästä. Saatat olla oikeutettu saamaan liikkuvuusavustusta, jos täytät kaikki sen myöntämiselle asetetut edellytykset:

  • Olet oikeutettu työttömyysetuuteen juuri ennen työsuhteen aloittamista. Työttömyysetuuteen oikeutettuna pidetään henkilöä, joka saa työttömyysetuutta tai jolle ei makseta työttömyysetuutta ansiopäivärahan omavastuuajan, TE-toimiston asettaman karenssin tai työvelvoitteen tai alle 25-vuotiaita koskevan, ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoitteen vuoksi.
  • Otat vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän, työsuhteessa tehtävän työn, jossa työsopimuksen mukainen säännöllinen työaikasi on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa.
  • Päivittäisen työmatkasi kesto kokoaikaisen* työsuhteen alkaessa on yli kolme tuntia tai osa aikatyön kyseessä ollessa yhteensä yli kaksi tuntia. * Kokoaikatyön rajana on 80 % kokoaikaisen työntekijän työajasta.
  • Olet hakenut liikkuvuusavustusta ennen työsuhteen alkamista.

Lue lisätietoa liikkuvuusavustuksesta kassamme Erkon sivuilta.

Takaisin ylös

Opiskelijoita koskevat uudistukset

Lapin, Oulun, Tampereen ja Vaasan yliopiston opiskelijoiden opintotukihakemukset ratkaistaan 1.1.2017 alkaen Kelassa. Aikaisemmin ratkaisut on tehty yliopiston opintotukilautakunnassa. Muutos ei edellytä opiskelijalta toimenpiteitä.

Seuraavat uudistukset astunevat voimaan 1.8.2017. Eduskunta on antanut hyväksyntänsä, mutta ne vaativat vielä presidentti Niinistön hyväksynnän:

  • Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan taso yhtenäistetään toisen asteen opintorahojen tasolle (enintään 250,28 e/kk).
  • Opintotukiaikaa lyhennetään nykyisestä 64 kuukaudesta 54 kuukauteen.
  • Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Kun nyt opiskelijat ovat voineet saada enimmillään 201 euroa asumislisää, jatkossa enimmäismäärä nousee noin 400 euroon.
  • Opintolainan valtiontakauksen määrää nostetaan. Jatkossa kuukausi laina nousee 650 euroon nykyisestä 400 eurosta. Yleiseen asumistukeen vaikuttavat hakijan lisäksi myös puolison tulot.
  • Opintotuen takaisin perinnän korotusprosenttia lasketaan nykyisestä 15%:sta 7,5 %:n.

Takaisin ylös

Uudistukset perhe-etuuksiin

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärät pienenevät ensi vuonna 0,85 %. Vähimmäismääräinen päiväraha laskee 23,93 eurosta 23,73 euroon. Kela muuttaa maksussa olevat päivärahat automaattisesti.

Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sekä osittainen ja joustava hoitoraha pienenevät vuoden 2017 alussa 0,85 %. Kela muuttaa maksussa olevat lastenhoidon tuet automaattisesti.

Lapsilisät pienenevät 0,91 %. Lapsilisän määrät vuonna 2017 ovat yhdestä lapsesta 94,88 euroa, toisesta lapsesta 104,84 euroa, kolmannesta lapsesta 133,79 euroa, neljännestä lapsesta 153,24 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 172,69 euroa. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa jokaisesta lapsilisään oikeuttavasta lapsesta.

Elatustuen ja elatusavun määrät nousevat 0,47 % ensi vuoden alussa. Muutos perustuu elinkustannusindeksin nousuun. Elatustuki on ensi vuoden alusta jokaisesta lapsesta 155,50 e/kk. Kela muuttaa maksussa olevan elatustuen automaattisesti.

Lue lisää Kelan sivuilta.

Takaisin ylös

Eläke uudistuu

Eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkeikää nostetaan vuoden 2017 jälkeen kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Uudet ikärajat koskevat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta 2030 alkaen.

Vuoden 2017 alusta alkaen eläkettä karttuu 1,5 prosenttia tuloista vuodessa eli jokaisesta ansaitusta eurosta karttuu 1,5 senttiä eläkettä. Eläke alkaa karttua työntekijöille jo 17 ikävuodesta lähtien, yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien. Eläkkeellä ollessa tehdystä työstä karttuma on niinikään 1,5 prosenttia tuloista vuodessa. Tähän asti eläkkeen karttumasta on ensin vähennetty palkansaajan työeläkemaksu. Jatkossa tämäkin osa kerryttää eläkettä.

Tilapäisesti vuosina 2017-25 kertyy 53–62 -vuotiaille eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa. Korotettua karttumaa saavan työntekijän eläkemaksu on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin muiden työntekijöiden.

Eläkeiän eli vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuosina 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta sekä vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta.

Jos työntekijä ei käytä oikeuttaan vanhuuseläkkeeseen eli ei ota eläkettä maksuun, karttunutta eläkettä nostetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaista lykkäyskuukautta kohti eli 4,8 % vuodessa.

Eläkeuudistus ei kosketa jo maksussa olevia eläkkeitä. Myös jo ansaitut eläkkeet ovat uudistuksen ulkopuolella. Vuoden 2017 eläkeuudistus koskee vasta lain voimaantulon jälkeen karttuvia eläkkeitä.

Muita eläkevaihtoehtoja

Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvaa entisen osa-aikaeläkkeen. Vanhuuseläkettä voi ottaa jo 61-vuotiaasta alkaen osittaisena maksuun. Kertyneestä eläkkeestä voi nostaa joko neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %). Eläkkeen ottaminen varhennettuna pienentää nostettua eläkeosaa 0,4 prosenttia kuukaudessa eli 4,8 prosenttia vuodessa. Vähennys on pysyvä.

Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo 63-vuotiaana. Työuraeläkettä voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen, jos on työskennellyt rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ja työkyky on heikentynyt.  Työuraan katsotaan kuuluvan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahakautta enintään 3 vuoden ajalta.

Lykkäyskorotus palkitsee työuran jatkamisesta. Se kannustaa jatkamaan töissä yli oman ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän. Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia kuukaudessa, joten eläkkeen lykkääminen vuodella tuo eläkkeeseen 4,8 prosentin korotuksen. Korotus lasketaan koko työuran ansioista.

Lue lisää eläkeuudistuksesta ja eläkkeen karttumisesta elakeuudistus.fi sivustolta. Sivustolla voit tarkistuttaa myös oman eläkeikäsi.

Takaisin ylös

Koonnut: Saara Paavola / Specia ry