Aina ajankohtainen!
Etusivu > Ajankohtaista > Maakuntauudistus myllertää TE-palvelut – miten jaksaa henkilöstö?

Maakuntauudistus myllertää TE-palvelut – miten jaksaa henkilöstö?

| Specia

Julkaistu Akavan Erityisalojen blogissa 22.6.

Maakuntauudistus muovaa työllisyys- ja elinkeinopalvelut uusiksi. TE-toimistot lakkautetaan ja vuoden 2019 alusta palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Miten henkilöstö selviytyy tästä murroksesta?

Maan hallituksen esityksen mukaisesti TE-toimistojen tuottamat rekrytointipalvelut olisi tarkoitus tuottaa jatkossa pääsääntöisesti markkinoilla. Palveluntuottajina toimisivat TE-toimistojen sijasta yksityiset yritykset. Niissä maakunnissa, joissa ei ole tarpeeksi rekrytointipalveluja tuottavia yrityksiä, maakunnat tuottaisivat palvelut itse. TE-toimistojen palvelujen sijasta työvoimapoliittiset lausunnot olisi tarkoitus jatkossa tuottaa KELAssa ja työttömyyskassoissa. Osana uudistusta on ehdotettu myös työttömyysturvan aktiivimalleja, joihin Akavan Erityisalat otti jo jyrkän kannan.

Me Speciassa ja Akavan Erityisaloissa kannamme suurta huolta TE-palveluissa työskentelevien jäsentemme puolesta. Olemme kevään aikana kommentoineet useita eri lakiesityksiä. Yhteistä niille on ollut heikko henkilöstövaikutusten arviointi. Esitykset ovat lisänneet työpaikoilla epävarmuutta, kun tulevaisuuden työtehtävistä ja sijoittumisesta ei ole tarkkaa tietoa.

Ehdotuksen mukaisesti nykyinen henkilöstö siirtyisi ensimmäisessä vaiheessa maakuntiin liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Suurin epävarmuus on siinä, missä määrin heidän työpanostaan tullaan ylipäätään käyttämään tulevaisuudessa? Seuraavatko lähitulevaisuudessa mittavat vähennykset? Henkilöstön näkökulmasta tuleva muutos merkitsee isoja riskejä, joissa työnantaja tekee ratkaisut ja henkilöstö kantaa seuraamukset. Huolta aiheuttavat myös henkilöstöpoliittiset eroavaisuudet tulevien 18 maakunnan kesken. Mielestämme maakunnille olisikin aiheellista luoda yhtenäiset henkilöstöpoliittiset periaatteet keskitetysti.

Maakuntien osalta olisi keskeistä tarkastella, mitä siirtymävaihe ja sen jatko tulee merkitsemään henkilöstölle ja mitä toisaalta organisaatiossa tehtävälle työlle ja palveluille,  työ- ja virkasuhteille ja niiden jatkuvuudelle sekä vastaiselle eläketurvalle. Merkittävä riski on, että epävarmuus henkilöstön keskuudessa tulee heijastumaan kielteisesti nykytyöhön. Muutosvastarintaisia emme halua olla, sillä kehittämistä ja uudistamista ehdottomasti tarvitaan. Kehittämistyölle olisi kuitenkin varattava aikaa ja resursseja, molemmat tuntuvat tällä hetkellä esityksistä puuttuvan. Panostuksia tarvittaisiin erityisesti hyvään hallintotyöhön sekä substanssialueiden asiantuntijatyöhön, esimiestyöhön ja kehittämistoimintoihin.

Lakiehdotuksilla, tulevilla työehtosopimuksilla ja työnantajapolitiikkaa ohjaamalla sekä henkilöstöä aidosti osallistamalla olisi mahdollista vähentää piinaavia epävarmuustekijöitä. Oikeudenmukaisella kohtelulla ja muutosvalmiuksia kehittämällä tulevien organisaatioiden onnistumisedellytyksiä pystyttäisiin huomattavasti parantamaan.

Saara Paavola
Toiminnanjohtaja 
Specia – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry