Aina ajankohtainen!
Etusivu > Ajankohtaista > 4/2017 Kohti uutta työtä

4/2017 Kohti uutta työtä

| Specia


Uudesta työstä ja työelämän murroksesta puhutaan kaikkialla. Teknologian ja tekoälyn kehitys johtaa siihen, että asiantuntijoiden työelämä tulee muuttumaan merkittävästi. Specia järjesti marraskuussa kolmiosaisen keskustelusarjan, jossa poliitikot, tutkijat ja yritysmaailman edustajat pohtivat uuden työn luonnetta.

Kolmiosainen keskustelusarja järjestettiin Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Helsingissä nuoret poliitikot pohtivat työttömyyden ongelmaa yhteiskunnassa, jossa palkkatyötä ei riitä kaikille. Turussa tutkijat keskustelivat ihmistyön olemuksesta ja merkityksestä. Tampereella keskustelijoina oli yritysmaailman edustajia, jotka käsittelivät teknologian murroksen, robotisaation ja automaation tuomia muutoksia työelämään. Keskusteluissa ei kuitenkaan maalailtu uhkakuvia koneiden vallankumouksesta, vaan pohdittiin sitä, miten murros voisi parantaa työelämää.

Jos työtä ei riitäkään kaikille?

Teknologian kehityksen myötä suorittavia ja rutiininomaisia töitä voidaan siirtää ihmisiltä tietokoneiden tehtäväksi. Työn tuottavuus tulee kasvamaan ja yksilö voi keskittyä luovaan ja kehittävään työhön. Todennäköisesti tuottavuuden kasvu johtaa myös siihen, ettei työtä ole tarjolla yhtä paljon kuin ennen. Yhteiskunnan tuleekin ratkaista, miten se suhtautuu tähän ilmiöön.

Tarvitaanko enää viisipäiväistä työviikkoa ja kahdeksantuntisia työpäiviä? Digitaalisen talouden tutkija Ville-Veikko Pulkka ehdotti Turun keskustelutilaisuudessa, että yhteiskunta voisi ratkaista ongelman siirtymällä nelipäiväiseen työviikkoon. Näin vähentynyt työn määrä jakautuisi tasaisesti ja ihmisten vapaa-aika lisääntyisi. Ehkä nelipäiväiseen työviikkoon siirtymisestä tuleekin ammattiyhdistysliikkeen seuraava suuri saavutus, kuten sata vuotta sitten 40-tuntiseen työviikkoon siirtymisestä.

Yhteiskunta voisi myös ratkaista työn riittävyyden ongelman ottamalla käyttöön perustulon, joka takaisi toimeentulon silloinkin, kun palkkatyötä ei riitä tasaisesti kaikille. Helsingin keskusteluun osallistuneen vihreiden nuorten puheenjohtajan Iiris Suomelan mielestä tämä vaatisi suuren muutoksen ajattelutavoissa: valtion tuella elämisestä pitäisi tulla sosiaalisesti hyväksyttävää. Perustulon rahoittamiseksi ehdotettiin esimerkiksi robottien ja digitaalisten työalustojen, kuten Uberin, Treamerin ja AirBnB:n, tehokkaampaa verottamista.

Robotit töissä

Tampereen keskustelutilaisuudessa vaateyritys Uhana Designin myyntijohtaja Anna Pekkanen pohti, että koneet ja robotit voisivat ratkaista monia vaatetuotantoon liittyviä eettisiä ongelmia. Samoin Futuricen Tampereen konttorin johtaja Riku Valtasola totesi, että on väärin laittaa ihmisiä tiettyihin ala-arvoisiin, raskaisiin ja vaarallisiin työtehtäviin, jos kone voi niissä korvata ihmisen. Keskustelussa pohdittiin suorittavan työn lisäksi tekoälyn ja asiantuntijatyön yhdistämistä. Pekkanen huomautti, että tekoäly voisi toimia esihenkilöille tasapainottavana voimana: toisin kuin ihminen, tekoäly olisi täysin oikeudenmukainen ja suosimisen yläpuolella oleva johtaja. Tekoäly voisi myös vapauttaa esihenkilön resursseja valvonnasta alaisen suoraan kohtaamiseen ja tukemiseen.

Uuden työn ammatit

Työelämän murros näkyy myös ammattien muuttumisena. Osa suorittavista työpaikoista katoaa kokonaan, mutta uusia ammattikuntia ja työtehtäviä syntyy koko ajan. Keskusteluissa maalailtiin esimerkiksi digioppaiden ammattikuntaa, jonka tehtävän olisi opastaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä uuden tekniikan omaksumisessa.

Turun keskustelutilaisuudessa panelistina ollut Työterveyslaitoksen tutkija Eveliina Saari puolestaan pohti, että tulevaisuudessa työura koostuisi pienemmistä palasista ja ammattinimikkeet olisivat vapaampia tai häviäisivät kokonaan. Hän kehottikin työuransa alussa olevia pohtimaan ennen kaikkea sitä, millaisia asioita haluaa työssään tehdä. Tulevaisuudessa ei välttämättä ole tarkkarajaisia ammatteja, vaan kukin voi yhdistellä työpäivänsä omista taidoistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Erityisesti tämä kehitys koskee generalistien uria.

Uusi työ on luovaa ja elämyksellistä

Uudesta työstä keskusteltaessa on tärkeää muistaa, että teknologian kehitys on lopulta ihmisten käsissä. Teknologia ei valtaa niitä osia työstä, joita sen ei haluta valtaavan: luovaa, mielekästä, kehittävää ja elämyksellistä työtä. Ihmisten tekemällä luovalla työllä nähtiin myös itseisarvoa. Eveliina Saari muistutti, että vaikka robotti pystyisi maalaamaan Mona Lisan, siltä puuttuisi taiteen ydin: inhimillinen kokemus, josta taide kumpuaa.

Pohjimmiltaan kaikki keskustelijat pitivät uutta työtä ja teknologian kehitystä mahdollisuutena, eivätkä uhkana.
”Ihmiskunta on barbapapamainen. Se sopeutuu kulloiseenkin tilanteeseen”, kiteytti Anna Pekkanen. Uusi työ tulee muuttamaan työtehtäviä ja työn tekemisen tapoja, mutta työ itsessään ei tule häviämään mihinkään.


Jäsenet ovat toivoneet Specialta monipuolisempaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Uusi työ -keskustelusarjalla aloitimme yhteiskunnallisempien aiheiden käsittelyn ja jatkamme näiden aiheiden parissa ensi vuonna. Luvassa on myös toinen keskustelusarja!

Teksti: Aino Tuovinen, Specian korkeakouluharjoittelija | Kuva Thinkstock