Aina ajankohtainen!
Etusivu > Ajankohtaista > 4/2017 Epäasiallinen kohtelu työpaikoilla

4/2017 Epäasiallinen kohtelu työpaikoilla

| Specia

 

Aihetunnisteella #MeToo on syksyn aikana tehty näkyväksi työpaikoilla tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Specia ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut julistivat lokakuussa nollatoleranssin häirinnälle. Miten häirintään voi työpaikoilla puuttua ja miten epäasiallista kohtelua voi ennaltaehkäistä? Kokosimme työsuojeluviranomaisen oppaasta ”Epäasiallinen kohtelu” vinkit työpaikoille.

Häirinnän lopettaminen on työnantajan velvollisuus

Työnantajan velvollisuus on puuttua epäasialliseen kohteluun ja lopettaa se. Epäasiallisesta kohtelusta aiheutuu aina työntekijöille ja organisaation toiminnalle vahingollisia seurauksia, sillä työn sujuvuus hankaloituu, ilmapiiri kiristyy, terveys heikkenee ja sairauspoissaolot lisääntyvät. Epäasiallinen kohtelu ja häirintä on kielletty työturvallisuuslaissa. Jos työnantaja ei puutu epäasialliseen kohteluun, hän voi joutua laiminlyönnistään rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Työsuojeluviranomaiset aluehallintovirastoissa valvovat lain toteutumista työpaikoilla.

Mitä on epäasiallinen kohtelu?

Epäasiallisen kohtelun määritteleminen tyhjentävästi on hankalaa. Mielipahaa synnyttäviä ristiriitoja syntyy työpaikoilla toistuvasti. Asioita koetaan eri tavoin ja vaikka kenenkään kokemusta ei saa vähätellä, on erotettava toisistaan työelämään kuuluvat normaalit ristiriidat epäasiallisesta kohtelusta.

Lähtökohta on, että epäasiallinen kohtelu on yleisen hyvän tavan, työvelvollisuuksien tai lain vastaista käyttäytymistä toista kohtaan työpaikalla. Epäasiallinen kohtelu on useimmiten järjestelmällistä, toista alistavaa tai loukkaavaa toimintaa. Esimerkiksi henkilön ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän mustamaalaus ja panettelu ovat epäasiallista kohtelua.

Myös työyhteisön ulkopuolelle jättäminen, työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen sekä uhkailu ja fyysinen väkivalta ovat epäasiallista kohtelua. Esihenkilö voi käyttää epäasiallista työnjohtovaltaa, muuttaa sovittuja työehtoja laittomin perustein tai antaa nöyryyttäviä käskyjä.

Työnantajan toimivaltaan kuuluu työpaikalla suunnitella, jakaa voimavarat sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Työnjohtovaltaan kuuluvat päätökset eivät ole epäasiallista kohtelua, vaikka ne saatetaan sellaiseksi kokea. Työnantaja voi määrätä tehtävien laadusta, laajuudesta ja työtavoista työpaikalla. Jos esihenkilö puuttuu perustellusti työnsuoritukseen tai ryhtyy perustellusti kurinpidolliseen toimenpiteeseen, eli antaa esimerkiksi varoituksen, ei se ole epäasiallista kohtelua.

Työyhteisön jäsenet voivat käsitellä tehtävään tai työhön liittyviä pulmia tai työhön liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista voi syntyä ristiriitoja, ilman, että tilannetta voidaan pitää epäasiallisena kohteluna.

Terveessä työyhteisössä yhteistoiminta kunnossa

Terveessä työyhteisössä ongelmat osataan käsitellä ripeästi ja häiriöt hoidetaan kuntoon, ennen kuin niistä koituu vahinkoa työyhteisölle. Hyvällä yhteistoiminnalla pystytään ongelmia ehkäisemään ja luomaan toimivat peruskäytännöt työpaikalle. Jotta asioita pystyttäisiin käsittelemään avoimesti, tarvitaan luottamusta. Esihenkilöllä on tärkeä rooli luottamuksen synnyttämisessä. Tasapuolisuus, aktiivisuus, varhainen puuttuminen ristiriitatilanteisiin ja palautteen antaminen ovat esihenkilön tärkeitä työkaluja.

Työnantajalla huolehtimisvelvoite

Työturvallisuuslaissa työnantajan keskeiseksi velvollisuudeksi on määritelty henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen. Työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite, jonka mukaan työnantajan on tarpeellisin toimenpitein huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työsuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan on myös jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä ja työyhteisön tilaa, työtapojen turvallisuutta sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia.

On tärkeää tunnistaa työolojen epäkohdat. Esimerkiksi perehdyttämisen, johtamisen ja yhteisten pelisääntöjen puuttuminen aiheuttaa ristiriitoja. Jos näitä epäkohtia ei tunnisteta ja niitä ei osata käsitellä, häiriöt pahenevat ja niiden ratkaiseminen vaikeutuu. Epäasiallinen kohtelu voidaan tulkita henkilön ominaisuuksista johtuvaksi, vaikka syynä voivat olla epäkohdat työssä.

Työnantajan velvollisuutena on selvittää työhön liittyvät vaarat, olivat ne sitten fyysisiä tai psykososiaalisia. Psykososiaalinen työympäristö koostuu työn määrästä, vaikutusmahdollisuuksista, työhön sisältyvästä vastuusta sekä johtamisesta ja yhteistyöstä. Yhteiset pelisäännöt ja huolehtiminen siitä, että kaikki työyhteisössä ymmärtävät ne, auttavat ehkäisemään ongelmien syntymistä.

Vaarojen arviointi työpaikalla

Työpaikan vaarojen arvioinnilla ehkäistään epäasiallista kohtelua, mutta hyvin tehty vaarojen arviointi ja yhdessä rakennetut toimintamallit toimivat myös työkaluina, jos häirintätilanteita syntyy. Kun sekä fyysiset että psykososiaaliset työpaikan vaarat ja haitat on tunnistettu, arvioidaan kehittämistarpeet sekä päätetään seurannasta. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää perehdyttämiseen, johtamiseen, työn kuormittavuuteen ja yhteisten pelisääntöjen toimivuuteen.

Määrittele kehittämiselle tavoitteet, toteuttamisaikataulu ja tarvittavat voimavarat. Jotta kehittämisestä tulisi koko työyhteisön yhteinen projekti, jaa vastuut ja seuraa niiden toteutumista. Muista myös, että asiantuntija-apua on saatavilla ja sitä kannattaa käyttää, jos tuntuu, että ongelmat ovat liian haastavia ratkaistaviksi työyhteisön sisällä. On hyvä muistaa, että vaarojen arviointi kehittyy koko ajan ja kulkee mukana työyhteisön muutoksissa. Jonkinlaisen seurantajärjestelmän tekeminen siis kannattaa!

Miten toimia, jos kohtaat epäasiallista kohtelua?

Jos joudut kokemaan epäasiallista kohtelua, sinun kertoa häiritsijälle, ettet hyväksy kokemaasi kohtelua. Tilanne on varmasti epämiellyttävä, joten pyydä avuksesi tukihenkilö, kuten työpaikkasi työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies. Kerro häiritsijälle mahdollisimman selvästi, mikä käyttäytymisessä on ollut epäasiallista. Jos asianosaiselle ei kerrota suoraan epäasiallisesta kohtelusta, voi tilanteen pahimmillaan tulkita niin, että suostuu uhriksi.

Jos tilanne tämän jälkeen jatkuu, ilmoita siitä heti esihenkilöllesi. Jos epäasiallinen kohtelu tai häirintä tulee esihenkilön taholta, ota yhteys työpaikkasi työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusmieheen.

Jos työpaikallasi ei ole työsuojeluvaltuutettua tai luottamusmiestä, ota yhteys työsuojeluviranomaiseen tai ammattiliittoosi. Työsuojeluviranomaiset toimivat osana aluehallintovirastoja ja löydät yhteystiedot sivuilta: www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/yhteystiedot. Puutu tilanteeseen!

Jos huomaat työpaikallasi epäasiallista kohtelua, puutu asiaan! Epäasiallinen kohtelu häiritsee koko työyhteisösi toimintaa, joten älä anna sen jatkua. Uhreja voi olla myös useampia, joten ongelma voi olla huomattavasti laajempi, kuin itse näkemäsi tilanne.

Kerro tilanteesta esihenkilöllesi, työpaikan työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusmiehelle. Voit myös ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen ja kysyä apua.

Tämän jutun tausta-aineistona on käytetty työsuojeluhallinnon opasta epäasiallisesta kohtelusta. Löydät oppaan työsuojeluviranomaisen sivuilta.


Mitä tehdä, jos kohtaat häirintää?

Kerro esihenkilöllesi

Ota heti yhteys esihenkilöösi, sillä työnantajallasi on velvollisuus puuttua työpaikalla tapahtuvaan häirintään. Älä epäröi! Jos olet kokenut epäasiallista kohtelua, sitä on saattanut kokea työpaikallasi joku muukin.

Ota yhteys työsuojeluvaltuutettuun

Jos esihenkilösi ei reagoi tilanteeseen tarpeeksi vakavasti, häiritsijä on esihenkilösi tai koet muuten esihenkilöllesi kertomisen hankalaksi, voit ottaa yhteyttä työpaikkasi työsuojeluvaltuutettuun. Voit kääntyä myös luottamusvaltuutetun/luottamusmiehen puoleen.

Jos työpaikallasi ei ole työsuojeluvaltuutettua tai luottamusmiestä, ota yhteys työsuojeluviranomaisiin tai omaan ammattiliittoosi.

Työsuojeluviranomaiset toimivat osana aluehallintovirastoja ja niiden yhteystiedot löydät täältä. Voit ottaa yhteyttä myös valtakunnalliseen palvelunumeroon 0295 016 610. Ammattiliittosi yhteystiedot löydät liiton verkkosivuilta.

Teksti Saara Paavola | Kuva Thinkstock