Aina ajankohtainen!
Etusivu > Ajankohtaista > 3/2016 Työpaikka piilossa
Specialainen Sari Lamminpää

3/2016 Työpaikka piilossa

| Specia

Töitä on, samoin työttömiä, mutta työpaikat ja työnhakijat eivät löydä toisiaan. Alle puolet, vain joka viides työpaikka tulee julkiseen hakuun. Miten pitäisi toimia, että löytäisi jossakin piilottelevan piilotyöpaikan? Specialainen Sari Lamminpää tarttui rohkeasti puhelimeen ja onnistui. Hänen neuvoillaan voivat onnistua muutkin.

Hämeenlinnalaisen omakotitalon piha hehkuu loppukesän vehreyttä. Kasvihuoneessa punertaa.

– Mieheni nikkaroi sen vuosi sitten kierrätysmateriaaleista suojaksi tomaateille ja kurkuille. Ensimmäisestä kesästä viisastuneena osaan nyt karsia lehtiä, jotta kasvuvoima ei mene niihin vaan tomaatit kypsyvät, Sari Lamminpää iloitsee.

Puutarhanhoito on 49-vuotiaan Sarin harrastuksista kaikkein rakkain. Vanhassa pihassa kukoistavat niin kukat kuin yrtit. Tänä kesänä puutarhassa onkin puuhaillut onnellinen nainen. Hänellä on taas työpaikka.

Pitkän linjan aikuisopiskelija

Alun perin Sari Lamminpäästä piti tulla juuri puutarhuri, mutta ei elämä aina mene niin kuin haaveissa. Hoitoalaakin hän mietti, pyrki opiskelemaankin ja oli lastentarhassa töissä.

– Mutta se ei ollut minun juttuni.

Sitten hän pääsi kauppaopistoon ja valmistui yo-merkonomiksi. Parinkymmenen vuoden tauon jälkeen Sari aloitti opinnot uudelleen ja luki Hämeen ammattikorkeakulussa itsensä tradenomiksi, suoritti ylemmän amk-tutkinnon ja opettajan pedagogiset opinnot.

– Opiskelu vei mennessään. Halusin lukea lisää ja kehittää osaamistani. Sitä kun ei koskaan tiedä, mihin tässä määräaikaisuuksien ajassa päätyy, ja pedagoginen pätevyys tarjoaa vain yhden vuoden opinnoilla hyvän pohjan monenlaisiin töihin.

Sari suoritti niin yamk-tutkinnon kuin pedagogiset opinnot englanniksi.

– Se oli haastavaa mutta antoisaa.

Aikuisiän opinnoissa meni kymmenen vuotta. Opiskelu oli ilta- ja viikonloppupainotteista.

– Välillä pidin taukoa, välillä opiskelin tiiviimmin, mutta koko ajan työn ohessa. Onneksi se on nykyään mahdollista. Lisäksi pystyin hyödyntämään opiskelua melko pian käytännön työtehtävissä. Päivitetty osaaminen on kuitenkin omaa pääomaa, jota kukaan ei voida viedä sinulta pois.

30 vuoden uran jälkeen työttömäksi työnhakijaksi

Sarilla ei ole ollut elämänsä aikana montaa työsudetta, mutta ne ovat olleet sitäkin pidempiä. Hän työskenteli kymmenen vuotta kunta-alan tietotekniikkayrityksessä. Sitten teki mieli kokeilla uutta. Sari pääsi ammattikorkeakoulun opiskelijahallinnon tehtäviin. Sittemmin työhön kuului projektihallintoa ja kansainvälisiä tehtäviä. Siinä kului 14 vuotta.

– Sitten lähdin vakituisesta paikasta toiseen ammattikorkeaan määräaikaiseen pestiin, projektitöihin ja tehtäviin, joissa sain monipuolisesti hyödyntää aiempaa osaamistani.

Se oli iso riski. Rahoituskausi vaihtui ja EU-hanke päättyi. Uusia hankkeita ei ollut näköpiirissä. Huhtikuussa 2015 Sari jäi työttömäksi. Hänellä oli takanaan lähes 30 vuotta työelämää ja edessään uusi ja outo tilanne.

Sari ei kuitenkaan jäänyt sohvalle makaamaan ja säälimään itseään. Pedagogisista opinnoista oli puolet takana, loput hän suoritti työhaun ohessa. Täyspäiväisestä työstä kävi myös Sarin vimmattu työnhaku.

– Ajattelin, että kyllähän minä jonkin paikan saan kuten aina ennekin, varmasti jo kesällä olen töissä jossakin. Lähetin pitkälti toistasataa työhakemusta. Ne poikivat vain kolme haastattelukutsua eikä yhtään työpaikkaa.

Jossakin oli jotakin mätää. Ihanko oikeasti tässä kävi näin, Sari mietti. Hänellä oli kuitenkin useita tuttuja ja entisiä kollegoitakin samanaikaisesti samassa tilanteessa.

– Työttömyys on iskenyt tosi kipeästi koulutusalalle. Huonoja uutisia kuulee koko ajan, ja korkeasti koulutettuja jää jatkuvasti työttömiksi. Koulutukseen ei satsata, ja hallinto on koulutusmaailmassa kirosana. Siksi en syytellyt itseäni.

Työpaikka piilottelee

Piilotyöpaikalla tarkoitetaan työtä, vakinaista paikkaa tai sijaisuutta, jota ei ole laitettu julkiseen hakuun lehdissä, netissä tai työvoimatoimistoissa. Arvioidaan, että yli puolet, julkisella puolella jopa
80 % työpaikoista on piilotyöpaikkoja, jotka täytetään suhteilla tai siten, että työnantajalle ennestään tuntematon työnhakija on liikkeellä oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Se on työnantajalle sopivaa, koska rekrytointi on kallista ja aikaa vievää.

Piilotyöpaikat ovat totta ja tätä päivää. Vaikka Sari ei tunne ketään, joka olisi työllistynyt työvoimatoimiston avulla, kesti tuskaisia kuukausia ennen kuin hän oivalsi, mitä tarvitaan.

– Tajusin, ettei työnhaku voi noin tuloksettomana jatkua ja osallistuin viime syksynä Specian työnhakukoulutukseen. Kouluttajan suora puhe ja vinkit kolahtivat heti. Heräsin ymmärtämään, että toimin väärin. Asenne piti muuttaa, ja katsoa tosiasioita silmiin.

Ensimmäinen konkreettinen havainto oli, että Sarin pitää itse ryhtyä ottamaan yhteyttä työnantajiin.

– Mietin omaa työhistoriaani: millaisia verkostoja ja kumppaneita minulla on ollut, ja huomasin, että olen koko ikäni ollut tekemisissä erilaisten tahojen kanssa. Sitten aloin tutustua verkkosivustoihin selvittääkseni, onko työnantajilla hakuja päällä. Tuntuu kamalalta ajatukselta pöyhiä omia verkostoja hyötymistarkoituksessa, mutta se on vain tehtävä.

Monelle on iso kynnys markkinoida itseään.

– Kannattaa miettiä, mitä on työurallaan oppinut ja rustata hakemukset uudella tavalla ja positiivisella mielellä nostaen vahvuuksiaan ja omaa osaamistaan. Faktat esiin faktoina, siten, että tämäntyyppistä olen tehnyt. Kannattaa kuvata itsensä realistisesti, omaa osaamistaan kunnioittaen. Itseään ei pidä vähätellä mutta ei toisaalta kehua turhaan. Se ei ole helppoa, mutta se vain on se juttu.

Sarin ajattelua helpotti se, että hän on opiskellut liiketaloutta ja markkinointia.

– Oma osaaminen on tuotteistettava. Cv ei toimi nykypäivänä samalla kaavalla kuin ennen. Rekrytoijalla on aikaa vain hetki plärätä papereita, ja jos cv näyttää tylsältä, ei hän siihen paneudu. Se on raaka totuus, kun työvoimaa on niin paljon tarjolla.

Netistä kannattaa etsiä kiinnostavia työnantajia, ja piilotyöpaikoista saa vinkkejä lehtien taloussivujen uutisista. Joillekin voi jättää avoimia nettihakemuksia. Työnhakijan sähköposteihin sen sijaan ei vastaa kukaan, sen Sarikin huomasi. Niinpä tarvitaan rohkeutta tarttua puhelimeen.

Onnistunut työnhaku vaatii, että soitat, olet kiinnostunut firmasta, kerrot itsestäsi ja siitä, mitä sinä voit tarjota ja kysyt, onko teillä tarvetta tämän tyyppiselle osaamiselle.

Sari teki näin, ja ihmeekseen häntä onnisti heti.

– Firmassa sattui olemaan vanhempainvapaalle jääneen sijaisuus avoinna. Aikamme juteltuamme puhelimessa, rekrytoija pyysi minua lähettämään lisätietoja itsestäni, lähetin, ja saman päivän aikana hän ehdotti tapaamista. Se oli hämmästyttävän helppoa! Noudatin työnhakukouluttajan neuvoja, ja ensimmäinen paikka, johon soitin, tärppäsi. Se tuntui ihan uskomattomalta.

Keino tepsi Sarin kohdalla, ja hän suosittelee henkilökohtaista puhelinkontaktointia lämpimästi.

– Varaa kuitenkin aikaa valmistautumiseen. Mieti, mitä aiot sanoa. Ei ympäripyöreästi, että olen tehnyt projekteja, vaan konkretiaa. Pitää osata tuoda esiin se, mitä osaa ja mitä on tehnyt. Mutta varaudu myös siihen, että voit tulla tyrmätyksi.

Kun Sari marraskuun puolivälissä sai tietää uudesta työpaikastaan, oli hän ehtinyt olla työttömänä seitsemän ja puoli kuukautta. Nyt hän työskentelee ohjelmistoalalla pitkään toimineessa asiantuntijaorganisaatiossa sovellusasiantuntijana. Asiakkaat ovat valtion ja kuntasektorin organisaatioita.

Työnhakukoulutus avain onnistumiseen

Työttömyysaika opetti Sarille paljon.

Eniten pelkäsin, että aukko työhistoriassani vaikuttaa, mutta se oli turha huoli, sitä ei kukaan kysynyt. Ja sen huomasin tekevän vaikutuksen, että olin opiskellut työn ohessa.

– Työnhaku ei myöskään saa olla liian tiivistä, sitä ei jaksa kukaan.

Vaikka työnhaku on työtä, on hirveän tärkeää pitää siitä edes yksi päivä viikossa taukoa. Ymmärrän hyvin niitä, jotka turhautuvat ja masentuvat. Minä ja hyvä ystäväni kävimme työttömyysaikana säännöllisesti kahvilla tsemppaamassa toisiamme. On hyvä kuulla ja iloita muiden onnistumisista.

Hakijan ikä vaikuttaa, mutta siitäkin Sarilla oli hyvä kokemus.

– Tämä nykyinen työpaikka oli hyvin kannustava ja arvosti niitä kokemuksia ja sitä monenlaista osaamista julkisista organisaatioista, jota minulle oli kertynyt. Kun asiakaskunnassakin on edustettuna monenikäiset käyttäjät, niin tuntui kivalta, että rekrytointitilanteessakin ikäni nähtiin peräti sopivana ja positiivisena asiana.

Specian koulutusta Sari kiittelee.

– Toivoisin, että tuollaisia suoraan asiaan keskittyviä koulutuksia olisi enemmänkin. Totuus tekee joskus kipeää, mutta varmaan tahkoaisin vieläkin hakemuksiani ilman sitä.

Teksti: Tuija Heikkilä | Kuvat: Silla Virmajoki