Aina ajankohtainen!
Etusivu > Ajankohtaista > 3/2016 Asenteet uusiksi!

3/2016 Asenteet uusiksi!

| Specia

Sanna Söderlund: "Kaikkialla tarvitaan humanisteja, kunhan vain oikea näkökulma löytyy". Gradu.”Humanistit työllistyvät kortistoon, humanistit ovat käsien heiluttelijoita.” Humanistiselta aloilta valmistuneille maalaillaan usein synkkiä tulevaisuuden kuvia. Sanna Söderlundin gradu tarkastelee humanistien työelämätaitoja kuitenkin vahvuuksien kautta.

Tämän hetken keskusteluilmapiiri ja asenteet humanistisia aloja kohtaan ovat usein kärjistäviä ja pessimistisiä. Pahimmassa tapauksessa humanistit itsekkään eivät arvosta tutkintoaan. Specian julkaisusarjan tuorein pro gradu -tutkielma pyrkii tuomaan esille uuden lähestymistavan aiheeseen sekä antamaan kyytiä ilmassa oleville ennakkoluuloille. Tutkimus nostaa esiin humanististen alojen vahvuuksia sekä pyrkii poistamaan vastakkainasettelua perinteisten ”kovien” ja ”pehmeiden” tieteiden väliltä.

Tutkimuksen datan muodosti 507 Specian jäsentä, jotka ovat valmistuneet humanistiselta alalta filosofian maisteriksi. Turun yliopistosta valmistuneen kasvatustieteen maisterin Sanna Söderlundin Pro gradu -tutkielma käy läpi humanististen alojen historiaa ja erittelee tämän päivän sekä tulevaisuuden työelämätaitoja. Tutkimuksella haluttiin selvittää, mitkä työelämätaidot generalisti-humanistit näkevät keskeisimpänä nykypäivänä kuin myös, mitä hyviä työelämävalmiuksia he ovat katsoneet oman tutkintonsa tarjonneen. Tuloksissa tämän päivän tärkeimmät valmiudet olivat taito markkinoida itseään töihin sekä oma aktiivisuus työnhaussa. Humanistien vapaavalintaisesti nimeämät kolme tärkeintä vahvuutta olivat: joustavuus, halua ja kyky jatkuvaan uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot. Tärkeänä työelämän kannalta nähtiin myös kyky luoda ja ylläpitää verkostoja sekä erilaiset projektitaidot.

FM-tutkinnon tarjoamat työelämävahvuudet olivat tutkimuksen mukaan varsin monimuotoiset ja ne vastasivat monessa kohdin nykypäivän työelämän vaatimuksia. Humanistit katsoivat koulutuksensa edesauttaneet vahvoja viestintätaitoja, niin suullisia kuin kirjallisia. Oman tutkinnon ja osaamisen auki selittämistä ei nähty pelkästään negatiivisena asiana, vaan monet vastaajat olivat maininneet, kuinka oman pätevyyden puolesta puhuminen oli kehittänyt huomattavasti heidän argumentointitaitojaan. Tutkinnon tarjoamiksi vahvuuksiksi luettiin myös verkostomuotoisen asiantuntijuuden kehittyminen, moninaisuuden ymmärtäminen, kyky ja halu jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, ongelmanratkaisutaidot sekä tiedonkäsittelytaidot. Humanistit katsoivat, että heillä on hyvä kyky analysoida suuria tietomääriä ja erottaa sieltä olennaisin asia.

Vaikka moninaisuuden ymmärtäminen ei noussut vahvimpana esiin työelämätaidoissa, on se kuitenkin tärkeä humanistien omaava taito, jota ei sovi vähätellä. Humanistien monipuolinen ymmärrys ihmisistä, kulttuureista ja historiasta on voimavara, jota voitaisiin käyttää entistä enemmän positiivisen vuorovaikutuksen rakentamiseen sekä siltojen muodostamiseen eri ryhmien välille. Monikulttuurisuuden lisääntyessä ja yhteiskunnan muuttuessa tällaiselle ymmärrykselle on jatkuvasti enemmän tarvetta.

Olisikin tärkeää, että ihmisten
tietoisuuteen nostettaisiin tietoa myös
positiivisista työelämän kehityssuunnista.

Humanistit näkevät tutkintonsa keskeisimpänä vahvuutena erilaiset laaja-alaiset ajattelutaidot, kuten kriittisen ajattelun, mutta katsoivat, että tätä taitoa ei pidetä työelämässä keskeisenä osaamisalueena. Humanistit ovat mitä ilmeisimmin kokeneet, että heidän tulee sopeutua vallitseviin työolosuhteisiin, sen sijaan että alkaisivat kyseenalaistaa niitä. On kuitenkin hyvä huomioida, että kriittisyydessä rakentava argumentointi on oleellinen asia. Tilanteiden ja päätösten tarkastelu eri näkökulmasta on vahvuus, jota työnantajatkin arvostavat. Kun työryhmä sisältää erilaisia osaajia, myös ratkaisuja mietitään eri tahoilta. Näin jokainen saa tilanteesta monipuolisemman kuvan ja eri puolet asioista tulevat paremmin huomioitua.

Mielenkiintoinen ristiriita tuloksissa oli siinä kohtaa, että ainoastaan 14 vastauksessa liiketaloudellinen osaaminen nähtiin tärkeänä työelämätaitoina. Kuitenkin monissa avoimissa vastauksissa humanistit olivat sitä mieltä, että pelkillä humanistisilla aineilla ei pärjää, vaan tueksi tarvitaan kaupallista osaamista. Jos kaupallista osaamista ei kuitenkaan nähdä oleellisena 2000-luvun työelämätaitona, miksi sen poissaolo tutkinnossa nähdään ongelmana? Onko yleinen ilmapiiri työmarkkinoilla sellainen, että taloudellinen osaaminen nähdään ainoana relevanttina osaamisena, vaikka humanisteilla on paljon muuta annettavaa työmarkkinoille?

Kaiken kaikkiaan humanistit ovat erittäin heterogeeninen ryhmä, jota on vaikeaa arvioida yhtenä kokonaisuutena. Kuitenkin monet kokevat joutuvansa työelämässä niputetuksi vähemmän arvostettuun joukkoon. Tästä näkökulmasta myös humanistien tulisi myös itse tunnustaa oma arvonsa ja oppia argumentoimaan sen puolesta. Jo pelkät tilastot osoittavat, että humanistit eivät ”valmistu kortistoon”, mutta asenteet jylläävät vahvoina. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että ihmisten tietoisuuteen nostettaisiin tietoa myös positiivisista työelämän kehityssuunnista.

Vaikka myös vastaajien keskuudessa vastaukset olivat jakautuneet, puhuvat tutkimuksen tulokset osaltaan vahvasti humanistien osaamisen puolesta, jolle on käyttöä tämän hetken ja tulevaisuuden työelämässä!

Teksti: Soile Koski-Aho, Specian korkeakouluharjoittelija