Aina ajankohtainen!
Etusivu > Ajankohtaista > 2/2017 Järjestötoimijoista aktiivisia kansalaisia

2/2017 Järjestötoimijoista aktiivisia kansalaisia

| Specia

 

Opiskelija – oletko vielä vailla järjestökokemusta? Väitöskirjatutkimus paljastaa miksi kannattaa aktivoitua.

Liisa Ansala Lapin yliopistosta väitteli alkuvuodesta yliopisto-opiskelijoiden järjestötoiminnasta. Entinen opiskelija-aktiivi lähti tutkimaan järjestötoimintaan, joka on merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.

– Opiskelijajärjestötoimintaa on tutkittu aika vähän. Yliopistokoulutukseen on myös kohdistunut useita kiristyksiä, kuten opintotuen leikkaukset. Halusin tuoda esille, mistä luovutaan, jos opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta osallistua järjestötoimintaan opintojen ohella, Ansala taustoittaa. Ansala halusi tutkia myös aktiivisen kansalaisuuden määritelmää.

Järjestötoiminta on aktiivista kansalaisuutta konkreettisimmillaan.

– Minusta keskustelu aktiivisesta kansalaisuudesta junnaa paikallaan, keskitymme lähinnä äänestysprosenttien tutkailuun – järjestötoiminta on aktiivista kansalaisuutta konkreettisimmillaan.

Ystäviä ja vaikutusmahdollisuuksia

Ansalan mukaan ystävät ovat suuressa roolissa järjestötoimintaan hakeutumisessa.

– Opintojen myötä on muutettu uudelle paikkakunnalle, jolloin järjestötoiminta voidaan nähdä konkreettisena paikkana löytää uusi sosiaalinen elinpiiri. Ystävät ovat myös hyviä suostuttelemaan järjestötoimintaan. Monet opiskelijat kokevat myös halua vaikuttaa yhteisiin asioihin ja korjata yliopistoyhteisön epäkohtia.

– Myös työelämän verkostot ja ansio­luettelomerkinnät houkuttavat. Monet etsivät myös haasteita, joita opinnot eivät ole muuten tarjonneet. Samalla oppii helposti monia erilaisia työelämääkin hyödyttäviä taitoja.

– Järjestötoiminnassa opittavat kyvyt keskustella ja väitellä sekä kyky tehdä kompromisseja ja työskennellä muiden kanssa ovat tärkeitä niin opiskelun kuin työelämänkin kannalta. Myös taito poliittiseen osallistumiseen tuo ymmärrystä osallistumisen tärkeydestä ja yhteiskunnastamme.

Aktiivisuuden hyödyt haittoja suurempia

Ajankäyttö ja stressinhallinta haastavat aktiivisia opiskelijoita, mutta samalla oman kalenterin aikatauluttaminen ja arjen selviytymiskeinojen kehittäminen antavat valmistavat työelämään.

– Järjestötoiminnassakaan ei saisi polttaa kynttilää molemmista päistä, ja järjestötoimijoille tulisikin tarjota tukea ja keinoja arjen hallintaan, Ansala osoittaa toiveen yliopistoille. Järjestötoimijat toimivat joskus myös esihenkilöasemassa järjestön työntekijöille. Se on uusi rooli, joka edellyttää oppimista ja saattaa myös haastaa. Kokonaisuudessaan opiskelijat nostavat järjestöaktiivisuuden hyödyt haittoja suuremmiksi.

– Haastattelemani järjestöaktiivit opiskelijat itse kokivat että järjestötoiminnasta oli hyötyä opintoihin, opiskelumotivaation kasvun myötä ja siksi, että järjestötoiminta usein täydensi teoreettiselta tuntuvia opintoja käytännönläheisyydellään. Tutkimusten mukaan järjestötoiminta viivästyttää opintoja noin 5 kuukautta, eli emme puhu mistään radikaaleista luvuista.

Kultaakin kalliimpia työelämätaitoja

Järjestötoiminnassa karttuvien työelämätaitojen lista on pitkä.

– Johtamistaidot, kokoustaidot, toimiston pyörittäminen, talouden hallinta, neuvottelutaidot, organisointitaidot, projektien hallinta, kokonaisuuksien hallinta, sosiaaliset taidot, tiimityötaidot, johtamistaidot, esihenkilötaidot ja esiintymistaidot, vain muutamia mainitakseni, Ansala listaa. Verkostoituminen tuo mukanaan myös hyviä työelämäkontakteja. Myös itseluottamus kasvaa ja samalla näkemys omista toiveista työuran suhteen vahvistuu. Työnantajan näkökulmasta järjestötoiminnassa mukana olleen opiskelijan mukana tulee akateemisten opintosuoritusten lisäksi myös mittava käytännön kokemus.

– Toivoisin että työnantajat huomaisivat myös tämän! Specialaisille opiskelijoille Ansalla on kahdet terveiset.

– Jos et ole vielä ollut mukana järjestötoiminnassa, vielä ehdit – toiminnasta on paljon hyötyä. Jos olet ollut mukana järjestötoiminnassa, mieti konkreettisia esimerkkejä mitä olet toiminnassa oppinut, kaiva hieman pintaa syvemmältä. Voit tuoda näitä konkreettisia esimerkkejä esille myös työhakemuksissa ja työhaastatteluissa. Ansalan oma, Lapin yliopistossa alkanut poliittinen järjestöaktiivisuus, jatkuu Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävissä. Väittelyn jälkeisiä urasuunnitelmia kysyttäessä Ansala toteaa haluavansa elää hetkessä.

– Minulla ei ole koskaan ollut selkeää suuntaa mihin haluan edetä, haluan tehdä ihan kaikkea. Mutta se on varmaa, että säilytän aktiivisuuteni ja järjestötoiminnassa opitut opit mukanani kauas tulevaisuuteen.

Teksti: Saara Paavola | Kuva: Liisa Ansala