Lokakuussa 2017 valmistunut korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 asettaa tavoitteeksi Suomen osaamis- ja koulutustason nostamisen. Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään 50 % nuorista aikuisista (25 – 34 v.) suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tämän lisäksi visiossa on asetettu tavoitteeksi, että jatkuva oppiminen olisi mahdollista elämän eri tilanteissa ja korkeakoulujen koulutustarjonta olisi joustavasti eri käyttäjäryhmien hyödynnettävissä. Niin ikään tavoitteena on korkeakoulujen kansainvälistyminen, eri toimijoiden muodostamat osaamiskeskittymät ja kytkeytyminen kansainvälisiin verkostoihin. Päämääränä on vahvistaa koulutuksen laatua sekä Suomen vetovoimaa ja kilpailukykyä.

Globaalit työelämän muutostrendit kuten digitalisaatio, robotisaatio ja tekoälyn lisääntyvä hyödyntäminen haastavat Suomessakin työelämää ja muuttavat sekä kokonaisia ammatteja että tapaa tehdä työtä. Työn murros edellyttää sitä, että osaamisen kehittämisen painopiste siirtyy yhä enemmän työuran aikana tapahtuvan oppimisen suuntaan. Uudet työpaikat syntyvät aloille, jotka edellyttävät korkeaa osaamista. Myös yksilön kannalta on elintärkeää, että oma osaaminen on ajan tasalla. Osaaminen on paras turva työn, teknologian ja maailman muutoksissa.

Ammattikorkeakouluissa sisua ja sinnikkyyttä, vaikka koulutusleikkaukset kolahtivatkin

Kuluneen hallituskauden aikana ammattikorkeakoulujen julkiseen perusrahoitukseen on kohdistunut merkittäviä leikkauksia. Osa leikkauspäätöksistä tehtiin jo edellisen hallituksen aikana. Yhteensä ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus on vuosien 2011 – 2019 aikana vähentynyt n. 250 milj. euroa, eli noin 30 %. Julkisen perusrahoituksen leikkauksilla on ollut merkittävät vaikutukset ammattikorkeakoulujen talouteen ja toimintaan. Yt-neuvottelut ja henkilöstön irtisanomiset ovat olleet ammattikorkeakouluissa työskentelevien arkipäivää.

Julkisen rahoituksen leikkauksista huolimatta ammattikorkeakoulut ovat – olosuhteet huomioon ottaen – pystyneet uskomattomiin suorituksiin mitä tulee tutkintojen määrän kasvattamiseen sekä merkittävään kehitystyöhön niin ammattikorkeakoulujen omassa toiminnassa kuin yhdessä alueellisen yrityselämän kanssa. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulut ovat olleet suunnannäyttäjiä suomalaisen koulutusviennin saralla. Uudet, innovatiiviset toimintatavat ja ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö ovat paikanneet perusrahoituksen leikkauksia. Suunta on ollut eteenpäin vaikeinakin vuosina.

Toiveikas tulevaisuus vaatii vielä työtä!

Tätä kirjoittaessa Suomen hallituksen kokoonpano ei ole vielä selvillä. Akavan Erityisalat yhdessä Akavan ja monen muun tahon kanssa on tehnyt aktiivista vaalivaikuttamista viime syksystä lähtien. Keskeisenä teemana on ollut koulutuksen ja t&k-toiminnan julkisen rahoituksen kasvattaminen – tai ainakin sen varmistaminen, että koulutuksesta ja innovaatiotoiminnasta ei enää leikattaisi. Näin vaalien edellä olo tuntuu luottavaiselta, että puolueet ja kansanedustajaehdokkaat ovat ymmärtäneet koulutuksen merkityksen Suomen tulevaisuuden kannalta. Todellisten ratkaisujen aika on kuitenkin vasta edessäpäin, kun hallituksen hallitusohjelmaneuvottelut käynnistyvät. Edessä on siis monella tapaa mielenkiintoinen ja työntäyteinen kevät. Työ ammattikorkeakoulujen puolesta jatkuu.

Minna Nieminen Korkeakoulusektorin neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat