Yliopisto-opintojen aikana olen monesti törmännyt psyykkisen hyvinvoinnin suureen merkitykseen ihmisen elämässä. Hyvä mielenterveys on kuin valaiseva lamppu, jonka ympärillä on valoa, värejä ja iloa. Huono mielenterveys puolestaan on kuin himmeä tai rikkinäinen lamppu, jonka ympärillä ei näy juuri mitään ja kaikki on harmaata. Jos huoneeseen ei saada valoa, on lähes mahdotonta pystyä lukemaan tenttiin.

Hyvinvointia painotetaan myös työpaikoilla aiempaa enemmän, sillä sen on todettu vaikuttavan olennaisesti työn tulokseen. On olemassa ainakin kahdenlaisia organisaatioita – niitä, jotka keskittyvät enemmän tuloksiin, tehokkuuteen ja kilpailuun, sekä niitä, joissa ei tavoitella taloudellista voittoa, vaan kohderyhmän hyvinvointia. Voisiko olla niin, että suorituskeskeisissä organisaatioissa on vaikeampaa ylläpitää hyvää työilmapiiriä? Kuinka työhyvinvointia voisi työpaikoilla parantaa?

Myönteistä ilmapiiriä edistää ainakin työntekijöiden sujuva yhteistyö. Kasvatustieteiden opinnoissa yhteistyötaitojen kehittäminen onkin erityisen keskeisessä asemassa. Olennaista on se, että osaa arvostaa erilaisia ihmisiä ja ottaa vastaan myös ne mielipiteet, joista on eri mieltä. Jos tämä toteutuu työympäristössä, on itsellä myös matalampi kynnys kyseenalaistaa muiden näkemyksiä. Jos työyhteisö kuitenkin esimerkiksi klikkiytyy, vaarana on kielteinen ilmapiiri.

Monesti huono työilmapiiri voi pahimmillaan johtaa töiden lopettamiseen tai työpaikan vaihtamiseen. Jos et voi hyvin työpaikallasi, ota asia puheeksi. Arvostaako työnantaja tarpeeksi tekemääsi työtä? Tuntuuko sinusta, että teet parhaasi, mutta et saa kiitosta? On totta, että työnantaja saa vaatia työntekijältä sitä osaamista, jota työssä tarvitaan. Esimiehen ja työntekijän suhde ei kuitenkaan ole yksipuolinen, sillä työntekijällä on vastavuoroisesti oikeus vaatia hyvää kohtelua esimieheltään. Oli organisaatio millainen tahansa, myös työkavereita on kunnioitettava. Hyvässä työilmapiirissä avainasemassa on luottamus. Siis ymmärrä erilaisuus, heittäydy tilanteisiin, ole aito, luotettava ja läsnä.

Kaiken tämän lisäksi on muistettava pitää huolta fyysisestä hyvinvoinnista, sillä sekin vaikuttaa elämässä jaksamiseen: niin töissä kuin opiskelijana tai vaikkapa molemmissa samaan aikaan. Toisaalta olen oppinut sen, että vaikka kulttuurimme on melko suorituskeskeinen, on vältettävä ottamasta liikaa kaikkea kerralla. Sanan ”ei” sanominen voi joskus kaduttaa, mutta joskus se voi todella edistää hyvinvointiasi ja estää burn outin iskemistä.