Hyvän tiimin merkitys on ymmärretty niin työelämässä kuin urheilussa. Startupeissa rahoitus annetaan tiimille eikä tuotteelle. Supercell ostaa tiimejä ja Gofore rekrytoi tiimejä. Itseohjautuvat organisaatiot, kuten hoiva-alalla Buurtzorg ja siihen matkalla olevan OP:n toimintamallin perusyksikkönä ovat itseohjautuvat tiimit. Myös urheilussa suomalaiset jääkiekkomaajoukkueet voittavat ja häviävät joukkueina. Mutta miten hyvä tiimi syntyy? Reflektoin omaa kokemustani hyvästä tiimistä. Olin hyvän tiimin jäsen opiskellessani palvelumuotoilua Haavissa.

Hyytymättömät-tiimi syntyi työpöydällä. Tiimiläisinä emme vaikuttaneet kokoonpanoon, vaan se tuli meille ns. annettuna ja mietittynä. Meidän tiimiä yhdisti innostus palvelumuotoiluun ja yhteinen palvelumuotoilun asiakasprojekti. Halusimme auttaa Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaa hyödyntämään palvelumuotoilua omassa palvelukehityksessään. Miten meistä toisiaan tuntemattomista ihmisistä syntyi yhdessä tekevä tiimi?

Otan avuksi Googlen, joka tutki laajasti, miksi toiset tiimit menestyvät ja toiset taas eivät. Ennakko-oletus oli se, että tiimi menestyy, kun tiimissä työskentelee parhaat eri alojen osaajat. Toisin kuitenkin kävi. Tutkimusaineiston perusteella tutkijat tulivat siihen tulokseen, ettei tiimin menestymistä selittänyt jäsenten koulutus, luonteenpiirteet, kiinnostuksen kohteet, sukupuoli tai yhteistyön pituus.

Tärkeimmäksi tiimin menestystekijäksi nousi ryhmän sisäiset normit eli käyttäytymissäännöt. Meidän tiimille tämä oli iso mahdollisuus luoda toimivat tavat yhteiselle tekemiselle.

Kaikkein tärkeimmäksi nousi ”psykologinen turvallisuuden tunne.” Miten vapaaksi ja turvalliseksi tiimin jäsenet kokevat olonsa ilman pelkoa ja syyttelyä. Tällaisessa tiimissä voi avoimesti kertoa, jos jokin tuntuu olevan pielessä. Google löysi viisi tekijää, jotka vaikuttavat hyvän tiimin syntymiseen. Miten Googlen löydökset hyvästä tiimistä ”istuu” meihin Hyytymättömiin?

1. Luottamus

Luottamus syntyi kohtaamisissa kasvotusten ja virtuaalisesti. Meidän tiimi opiskeli yhdessä kolmena peräkkäisenä viikonloppuna. Se oli hyvä, koska tulimme eri paikkakunnilta Turku-Helsinki-Kuopio-akselilta. Tämän rinnalla pidimme yhteyttä säännöllisesti Slackin, Skypen, Googlen ja WhatsAppin välityksellä. Yhteiset tapaamiset pidimme Oodissa. Minimaalisen vähän hyödynsimme sähköpostia ja perinteistä puhelinsoittoa. Kun syntyi valmista, niin juhlimme – niin meitä kuin jääkiekkojoukkueen menestystä. Vaikka meillä oli välillä epäselvyyttä ja -varmuutta tulevasta, niin koko matkan meitä kantoi tiimiläisten tekemisen moraali ja sitoutuneisuus yhteiseen projektiin. Ja myöskin niistä epäselvistä asioista pystyimme puhumaan ja ajattelemaan asioita ääneen. Tiimimme oli hyvin idearikas. Jossakin vaiheessa haasteena oli se, miten ideat mahdutetaan ratkaisuun. Yhteinen ääneen ajattelu jäsensi ratkaisun työstämistä ja toi uskoa siihen, että tästä syntyy kyllä valmista

2. Rakenne ja selkeys

Tavoitteet ja aikataulu tulivat meille annettuna. Joustavasti sopeutimme tekemisen siihen, että valmista syntyy. Aikataulun kanssa kipuilimme. Pyrimme löytämään joustavia ratkaisuja työnjakoon, sillä periaatteella, ketä kiinnostaa, kuka ehtii ja on logistisesti helppo hoitaa. Vastuut ja tekeminen jakaantuivat luontevasti tiimissä, esim. joku haastatteli opiskelijat ja toinen taas teki aineistosta sanapilven. Pitchissä taas yksi meistä keksi tarinan, jota hioimme yhdessä. Rinnakkain työskentelemällä puhujat valmistelivat pitchin sisällön ja visualistit esityksen.

Emme olleet osiemme summa, vaan ajatteleva ja tekevä palapeli, joka rakensi yhdessä kokonaisuuden.

3. Tarkoitus

Tämä näkyi meillä vahvasti monella rintamalla. Esimerkiksi istuimme Skypen ääreen päivän päätteeksi klo 20.30 alkaen, koska silloin meille löytyi helpoiten yhteinen aika. Haimme aktiivisesti uusia tapoja ja vaihtoehtoja esittää asioita ja oppia uutta, esim. canvan käyttö ja cloud-työkalu. Keräsimme runsaasti taustamateriaalia aiheesta ja samanaikaisesti työstimme ratkaisua jatkuvasti hyvillä kysymyksillä, joihin kaikkiin ei heti löytynyt vastausta, mutta ne jäivät mieleen kypsymään ja palasimme niiden äärelle myöhemmin.

4. Vaikuttavuus

Halusimme esittää asiakkaalle sellaisia ratkaisuja, jotka ovat helposti käytäntöön vietävissä nopealla aikataululla. Siitä saimme kiitosta asiakkaalta, ettemme esittäneet mitään järjestelmähankintaa, vaan helposti käyttöönotettavia ratkaisuja meneillään oleviin projekteihin. Omassa tekemisessä oli alussa haastavaa tunnistaa ja rajata se, mikä on riittävää, koska ideoita ja ratkaisuehdotuksia oli paljon.

5. Psykologinen turvallisuus

Koen, että psykologista turvallisuutta ei voi keinotekoisesti rakentaa. Turvallisuuden tunne rakentuu, kun tiimiläiset ottavat toisensa huomioon aidosti. Se lähtee ihmisestä itsestään. Jos itse luotat toisiin, olet avoin, kohtaat toiset arvostavasti tilanteessa kuin tilanteessa ja uskallat olla rakentavasti eri mieltä, niin yleensä se resonoi takaisin luottamusta synnyttäen. Jokaiselle meille voi tulla vastaan niin suuria iloja kuin suruja prosessin aikana. Mitään yhtä oikeaa tapaa ei ole, mutta oma kokemukseni on se, että jaettu ilo ja suru voimaannuttaa ja vahvistaa luottamusta.

Kiitos hienolle Hyytymättömät-tiimille eli Pirjo Kangas Marianne Pääkkönen, Päivi Maria Rannanheimo, Jaana Kerttula ja Kristiina Kivilohkare.

Paula Marttinen Haavin osallistuja https://www.linkedin.com/in/paulamarttinen/