Koskettavatko yt-neuvottelut sinua tai läheistäsi? Todennäköisesti, sillä tälläkin hetkellä noin 20 000 korkeakoulutettua kuntatyöntekijää on yt-neuvottelujen piirissä. Vaikka irtisanominen on luultavasti ensimmäinen asia, joka tulee mieleen yt-neuvotteluista, ne eivät suoraan tarkoita työntekijöiden vähentämistä. Työhyvinvoinnin kannalta YT:t kuitenkin vaikuttavat merkittävästi työpaikan ilmapiiriin ja tuntuvat painostavilta. 

Kevan tutkimuksen (2018) mukaan, juuri työyhteisöt ovat kunnissa suuri jaksamista ja innostusta tukeva voimavaraTilastojen valossa tilanne ei kuitenkaan näytä ruusuiselta: sairauspoissaolot lähtivät viime vuonna kunnissa kasvuun ja oman sairauden takia oltiin poissa töistä keskimäärin 17 päivää. Kuntatyö koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi, mutta vastapuolella ovat kova kiire ja henkinen kuormitus. Tämä yhdistelmä haastaa helposti työhyvinvoinnin eri osa-alueita.   

Missä piilevät kuntien innostusta ja jaksamista tukevat voimavarat?

Työhyvinvoinnin rakennuspalikoita ovat hyvä johtaminen ja esihenkilötyö, työn hallinta, työilmapiiri, turvallisuus sekä totta kai työntekijän jaksaminen ja terveys. Kuntasektorilla kaksi kolmesta työntekijäistä oli Kevan tutkimuksen (2018) mukaan tyytyväisiä johtamiseen ja esihenkilön oikeudenmukaisuuteen. Työn hallinnan osa-alueella kuitenkin vain 59% työntekijöistä katsoi voivansa vaikuttaa työhönsä. Viime vuosien myönteinen kehitys tällä osa-alueella näyttää pysähtyneen. Mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön pidetään yhtenä keskeisenä työhyvinvoinnin puskurina, sillä se suojaa terveyttä ja työssä suoriutumista ylikuormitukselta.    

Hyvä ilmapiiri ja luottamus lisäävät työhyvinvointia sekä työn tuloksia. Kunnissa työilmapiiri on ollut pitkään hyvä ja henkilöstön välinen luottamus on KEVAn tutkimuksissa jopa noussut viime vuosina. Luottamus voi vaikuttaa siihen, miten työyhteisössä käsitellään ja ratkaistaan ristiriitatilanteita. Luottamuksessa on tärkeää erilaisten näkemysten ja ihmisten suvaitseminen.  

Kun työhyvinvointi kiireisessä työssä kärsii, ollaan nopeasti työuupumuksen ensimmäisillä askelmilla. Hälytysmerkit pitäisi työyhteisössä pystyä tunnistamaan nopeasti. Työterveyslaitos on vastaamassa tähän tarpeeseen ja laatimassa mittaristoa hälytysmerkeistä ja vakavasta työuupumuksesta. TTL:n tavoitteena on saada vuoteen 2022 mennessä käyttöön liikennevalomalli, jolla uupumuksen merkit voidaan tunnistaa ajoissa. Mitä selkeämmin jaksamista pystytään arvioimaan ja pieneenkin lipsumiseen tarttumaan, sitä turvatummaksi työntekijä kokee olonsa työyhteisössä.  

Hyvinvoiva kuntasektori näillä tavoitteilla!

 Toimivat työehtosopimukset ovat meidän ammattijärjestöjen ykköskeino työpaikkatason hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntasektorin näkökulmasta sopimusneuvottelukäynnistellään vuoden vaihteessa ja itse kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus eli KVTES päättyy 31.3.2020.  

Meille tärkeitä tavoitteita kunta-alan työehtosopimusneuvotteluille ovat erityisesti johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät teemat, palkkausta unohtamatta. Johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen pitäisi turvata riittävällä koulutuksella, sillä esihenkilön rooli on työhyvinvoinnin näkökulmasta merkittäväOsaava esihenkilö ottaa huomioon työn hallintaan liittyviä tekijöitä ja auttaa työntekijää kehittymään työssään sekä organisoimaan omaa työntekoa.  

Erityishuomiota vaativat muutostilanteet, joissa tarvitaan riittävää muutosjohtamisen osaamista. Esimerkiksi oikeudenmukainen ja tasapuolinen johtamistapa, johon kuuluvat kuunteleminen ja arvostava kohtelu, on keino suojata työntekijää muutostilanteissa.  

Työn kuormituksen ja työssä jaksamisen näkökulmasta matka-ajan lukeminen työajaksi on ollut pitkään tavoitelistallamme. Arjen suunnittelun näkökulmasta puolestaan tavoitteemme on omien vanhempien hoitaminen osittaisella hoitovapaallaHenkisesti kuormittava työ ja iso vastuu ikääntyneiden omaisten hoitamisesta on yhdistelmä, joka nopeasti haastaa jaksamista. 

Saara Paavola Toiminnanjohtaja saara.paavola@specia.fi