Hae gradustipendiä!
Etusivu > Jäsenyys > Palvelut > Gradupankki

Gradupankki – Apua uravalintoihin, tietoa alan asiantuntijoista

Gradupankki on specialaisille opiskelijoille tarkoitettu jäsenpalvelu. Haluamme tukea työelämälähtöisen tutkimustiedon kokoamista edustamiltamme humanistisilta ja kasvatustieteellisiltä asiantuntija- ja koulutusaloilta. Gradupankin perusidea onkin antaa opiskelijalle mahdollisuus tutkia jäseniämme kiinnostavia työelämän haasteita sekä edistää ammatillista ja koulutuksellista edunvalvontaamme.

Alla jo valmistuneita tutkielmia:


Gradustipendin voittajat kevät 2018

Onnistuneita ja haastavia asiakaskohtaamisia – sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö asiakkaan toimijuutta tukemassa

Siina Niemisen pro gradu -tutkielma palkittiin keväällä 2018 Specian gradustipendillä. Aiheena pro gradu -tutkielma on erittäin kiinnostava ja ajankohtainen sosiaali- ja terveyspalveluiden ollessa muutoksen keskellä. Itseohjautuvuuden ja toimijuuden teemat ovat tulevaisuudessa keskiössä erityisesti sähköisten palveluiden yleistyessä. Tähän muutokseen tarvitaan mukaan erityisesti juuri kasvatustieteellistä näkökulmaa asiantuntijakentältä, mikä tekee tutkimuksesta kiinnostavan myös specialaisesta näkökulmasta.

Tampere3 ja muutoksen johtaminen. Viestintä, osallistaminen ja luottamus tutkimus- ja opetushenkilökunnan kertomuksissa

Pia-Christina Rothin pro gradu -tutkielma palkittiin keväällä 2018 Specian gradustipendillä. Tutkimuksessa tarkastellaan eläytymismenetelmän avulla tuotettujen kirjoitelmien välittämää kuvaa muutosjohtamisesta; sitä, miten muutosjohtamisen kautta kolme korkeakoulua yhdistävään muutokseen voidaan korkeakouluyhteisö sitouttaa ja millainen sen arki – muutokseen sitouttamisen onnistuessa tai epäonnistuessa – on muutaman vuoden kuluttua.  Tampereen hanke on uraauurtava ja on tärkeää, että yhdentyminen onnistuisi kaikkia osapuolia tyydyttävällä ja aidosti lisäarvoa tuottavalla tavalla, jotta saadaan tietoa koulutusinsituutioiden erityistarpeista muutoksessa. Lisäksi on tärkeää ja mielenkiintoista tutkia muutosjohtamista myös akateemisessa maailmassa, jossa rakenteet ovat erilaisia kuin muissa organisaatioissa. Artikkeligradu on uudenlainen ja onnistunut valinta ja eläytymismenetelmä oli todella oivaltava tapa tuoda muutoshaastetta esiin.


Gradustipendin voittajat syksy 2017

”Meissä asiantuntijoissa on ihan valtava voima, kun sitä uskalletaan käyttää” – Asiantuntijatyön yhteisöllisen suunnittelun ja kokonaisvaltaisen organisoinnin mahdollisuudet

Titta Rikkosen pro gradu -tutkielma palkittiin syksyllä 2017 Specian gradustipendillä. Gradu on ansiokas ja aihe erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen Specian jäsenten näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisena asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt ja heidän esimiehensä kokevat asiantuntijatyön organisoinnin nykytilan. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, minkälaisia kehittämismahdollisuuksia asiantuntijatyön suunnittelussa ja muotoilussa on sekä mitä haasteita niihin liittyy.

Lajintunnistuksesta laaja-alaiseen osaamiseen: ympäristökasvatuspainotteinen opetusryhmä

Katja Ylisiuruan pro gradu -tutkielma palkittiin syksyllä 2017 Specian gradustipendillä. Gradu on ansiokas ja aihe mielenkiintoinen erityisesti meidän opetus- ja koulutustyötä tekevien jäsenten näkökulmasta. Tutkielmassa  lähestytään ympäristökasvatusta laaja-alaisesti yhdistellen tutkimuksessa aikalaiskeskustelua koulutuksesta ja sen rahoituksesta, näkökulmia opettajan osaamisen kehittämisestä sekä ympäristökasvatuksen teoreettisia suuntaviivoja. Tuloksina rakennetaan kuvauksen siitä, millainen opetusryhmä olisi ja mitkä ehdot sen toiminnalle ovat.


Gradustipendin voittajat kevät 2017

Mediakasvatuksen sosiaalisia representaatioita tapeilemassa: näkemyksiä eurooppalaisilta asiantuntijoilta

Rauna Rahjan pro gradu -tutkielma palkittiin kevään 2017 Specian gradustipendillä. Gradu on oivaltava puheenvuoro ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun medialukutaidon tärkeydestä ja ottaa kantaa asiantuntijatyön valtarakenteisiin. Gradun erityisinä ansioina pidettiin tutkijan todella laajaa perehtyneisyyttä aiheeseen sekä tutkimuksen kansainvälisen aspektin taitavaa hyödyntämistä.

”Kyl me niinku yhdessä tää tehdään” – Jaettu asiantuntijuus ja ikääntyminen

Kiti Laitisen pro gradu -tutkielma palkittiin kevään 2017 Specian gradustipendillä. Gradu on hieno ja ajankohtainen keskustelunavaus ikääntyvien työntekijöiden asiantuntijuuteen sekä heidän käsityksiinsä jaetusta asiantuntijuudesta. Gradu tuo lisää tietoa ja syvyyttä Specian toimintaan. Lisäksi gradun tuloksia voi hyvin hyödyntää esimerkiksi ikäjohtamisen kysymyksissä.


Työelämäosaamista ja korkeakoulutusta pohtivat tutkielmat

Sopiva maisteri – Kansainvälistyvä korkeakoulutus ja työelämän vaatimukset työnantajan silmin (1.5 MB)
Emma Berg pohtii opinnäytteessään yleisten akateemisten alojen maistereita ja kansainvälistä liikkuvuutta. Millaisia haasteita kansainvälistyminen tuo Suomen tieteelliseen yhteisöön? Millaisena koulutuspoliittisena tavoitteeta kansainvälistyminen kuvataan. Lue myös, millainen on sopiva maisteri.

Yksi tutkinto – Monta uraa (1.5 MB)
Petteri Luukkaisen pro gradu -tutkielma julkaistaan SPECIAn jukaisuna 1/2010 kevään aikana. Kasvatustieteen maisterin työelämäosaaminen valmistuneiden ja työnantajien silmin täydentää muutama vuosi sitten julkaistua pro gradu -tutkielmaa Kasvatustieteilijät työelämässä. Luukkainen pohtii tutkielmassaan monimenetelmällisesti, mistä kasvatusalan asiantuntijoiden osaaminen rakentuu ja kuinka työnantajat kokevat KM-tutkinnon. Kirjallisuutena käytetään laajasti kotimaisia kasvatusalan klassikoita sekä viitataan viimeaikaiseen osaamis- ja asiantuntijakeskusteluun.


Kasvatustieteilijäidentiteettiä kartoittavat tutkielmat

Miehiä naisvaltaisella alalla (700 kB)
Emma Karhulahti luonnehtii tutkielmassaan kasvatustieteellisen korkeakoulutuksen ja miessukupuolen yhteyksiä. ”Kasvatustieteen valinta miehelle epätyypillisenä alana tiedostetaan, mutta sukupuolen merkitystä ei haluta korostaa.” Mitkä asiat korostuvat sukupuolta enemmän opinnoissa – lue lisää.

Kasvatustieteilijät 2000-luvun työmarkkinoilla: Kasvatustieteilijöiden näkemyksiä ammatillisista osaamis- ja kehittämistarpeista sekä työllistymismahdollisuuksista (716 kB)
Reeta Vainio sitoo asiantuntijatyön riski- ja tietoyhteiskuntamalleihin. Vainio kartoittaa kasvatustieteilijöiden työuria ja tulevaisuuden visioita. Valmistuneiden käsitykset omasta osaamisestaan vastaavat heidän työnsä odotuksia. Työelämätaitoja ei koeta opittavan tutkinnossa, mutta sitä ei nähdä ongelmallisena. Avoimeksi kysymykseksi jää, löytävätkö yleissivistävän asiantuntijakoulutuksen saaneet kasvatustieteilijät piiloisille työmarkkinoille ja luottavatko he omaan osaamiseensa.

Oppimisen kieli business-mielen tavoittelussa. Tulkintakehysanalyysi kasvatusalan henkilöstötyöntekijöiden työ- ja identiteettikokemuksista (927 kB)
Mikko Lehtosen tutkielmassa selvitetään, mikä henkilöstötyössä koetaan merkitykselliseksi ja kuinka kasvatusalan henkilöstötyöntekijät kokevat asiantuntijuutensa. Goffmanilainen tulkintakehysanalyysi keskustelee henkilöstöresurssien johtamisopin ristiriitaisten tulkintojen kanssa. Havaitut työhönsuuntautumistavat vahvistavat tulkinnan akateemisesti hajanaisesta henkilöstötyöntekijä- ammattikunnasta. Onko oppiminen liiketoimintatajuna henkilöstötyössä opittava ammatillinen asenne vai kasvatusalan asiantuntijakieltä tutkinto-osaamisena, jää avoimeksi.


Työsuhdekysymyksiä käsittelevät tutkielmat

Sinnittelyä, selviytymistä ja menestymistä: Työn määräaikaisuuden heijastumia elämään, elämänhallintaan ja tulevaisuusorientaatioon korkeasti koulutettujen kokemina (574 kB)
Tiina Hyttinen yhdistelee kasvatuspsykologista ja sosiologista otetta tarkastellessaan korkeasti koulutettujen määräaikaisten työsuhteiden ja elämänhallinnan välistä jännitettä. Tutkielman teoreettiset luvut käsittelevät työmarkkinoiden muutos 2000-luvulla ja aikuisuutta elämänvaiheena. Tutkimustuloksena esitetään kolme määräaikaisen työntekijän tyyppiä: sinnittelijä, selviytyjä ja menestyjä. Tutkimustuloksia havainnollistetaan kuvaajin ja haastattelulainauksin.

Irtisanominen ammatillisen kehityksen esteenä vai mahdollisuutena? Miten irtisanominen on vaikuttanut kasvatustieteilijöiden ja humanistien ammattiuriin? (584 kB)
Leena Helminen on haastatellut kymmenen kasvatustieteilijää ja humanistia. Hän tarkastelee haastateltavien työn menetystä narratiivis-elämäkerrallisella tutkimusotteella ja viittaa levinsonilaiseen elämänvaihemalliin analysoidessaan aineistoaan. Tutkimuksessa havainnoillistetaan irtisanomista henkilökohtaisena kokemuksena.


Työmarkkinoita, oppimista ja organisaatioita koskevat tutkielmat

Työaikapankki – Karttuva tili, nostot tilanteen mukaan (573 kB)
Ville Hakalan tutkielmassa pohditaan työaikapankkijärjestelmän hyödyntämistä työn ja yksityisen elämän yhteensovittamisen, työhyvinvoinnin ja työnteon kannalta. Yhden organisaation tapaustutkimus havainnollistaa työaikapankin historiaa ja ruotii sen soveltamista kriittisesti. ”Palkansaajan kannalta työaikapankki siis mahdollistaa talletusten keräämisen esimerkiksi tallettamalla ylityötunteja tai liukuvan työajan puitteissa tehtyjä säännöllisen vuorokautisen työajan ylittäviä tunteja. Talletuksia käyttämällä tai tunteja lainaamalla voidaan mahdollistaa yksittäiset vapaapäivät, työpäivien lyhentäminen sekä pidemmät yhtenäiset vapaat.” Lue, miten haastatellut toimihenkilöt kokevat työaikapankkijärjestelmän?

Yrittäjämentorointi ammatillisen kehittymisen tukena (680 kB)
Krista Kukkumäki arvioi, kuinka mentorointi soveltuu yrittäjien ammatillisen kehityksen ja kasvun tukemiseen. ”Mentoroinnin avulla on mahdollista nähdä se valtava työmäärä, jonka on yrityksensä eteen tehnyt.” Mitä muuta se paljastaa tai opettaa?

Maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten nuorten hyvinvoinnin ja luottamuksen merkitykset kouluelämässä
Elena Silverrangin tutkielmassa selvitettiin kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemuksia koulusta ja kouluhyvinvoinnista sekä kokemastaan luottamuksesta koulun vuorovaikutussuhteissa ja kouluarjessa. Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää myös muihin konteksteihin.