Vietin tämän syksyn Specialla korkeakouluharjoittelijana. Kolmen kuukauden korkeakouluharjoittelujakso on hyvin intensiivinen: siinä missä pidemmässä työsuhteessa rutiinit alkavat vasta vakiintua parin kuukauden jälkeen, harjoittelijan työsopimus onkin jo ohi. Harjoittelu on jatkuvaa uuden omaksumista ja opettelua. Ja hyvä niin!

Specialla harjoittelija ei päädy vain keittämään kahvia ja aakkostamaan vanhoja mappeja. Harjoitteluni aikana olin vastuussa kahdesta projektista: toteutin tilausgraduja koskevan selvityksen ja laadin sen pohjalta tilausgraduoppaan sekä järjestin kolmiosaisen keskustelusarjan uudesta työstä. Minua ei myöskään eristetty puurtamaan itsekseni, vaan pääsin osallistumaan kaikkeen Specian toimintaan edunvalvontapalavereista opiskelijatapahtumiin ja Instagram-tilin päivittämisestä strategiatyöskentelyyn.

Specialla harjoittelussa parasta olikin se, miten minut otettiin täysivaltaiseksi osaksi työyhteisöä. Mielipiteitäni ja kommenttejani kuunneltiin ja minut otettiin mukaan kaikkeen tekemiseen. Koko harjoittelun ajan tuntui siltä, että työpanoksestani oli hyötyä ja minua työntekijänä arvostettiin.

Kun kokee olevansa osa työyhteisöä, myös avun pyytäminen on paljon helpompaa. Harjoittelijana kohtasin usein tilanteita, joissa en tiennyt mitä pitäisi tehdä, mutta kertaakaan en kokenut olevani huono tai osaamaton. Apua ja tukea sai aina pyytämällä. Harjoitteluun kuuluivat myös säännölliset reflektointikeskustelut, joissa kanssani käytiin läpi työtehtävissä suoriutumista ja omaa jaksamistani.

Korkeakouluharjoittelun tarkoitus on antaa opiskelijalle ehkä ensimmäinen kosketus oman alan töihin. Kolmen kuukauden aikana saa hyvän käsityksen siitä, mitä osaa, mitä ei osaa vielä ja millaisista työtehtävistä pitää. Parhaimmillaan harjoittelu antaa opiskelijalle uusia verkostoja ja näin edistää valmistumisen jälkeistä työllistymistä.

Harjoitteluni Specialla oli kaiken kaikkiaan huippukokemus: opin paljon uutta itsestäni, työelämästä ja ammattijärjestökentästä. Ennen kaikkea sain hurjasti itseluottamusta ja uskoa omaan tekemiseeni.

Aino Tuovinen

Kirjoittaja on poliittisen historian maisteriopiskelija Helsingin yliopistolla ja työskenteli Specialla korkeakouluharjoittelijana elokuusta marraskuuhun.