Haasteena kestävä työelämä – Miten rakentaa organisaation inhimillisen kestävyyden kulttuuria?

Specia palkitsee asiantuntijatyöhön tai yleisesti työelämään liittyviä pro gradu -tutkielmia kerran vuodessa. Gradustipendillä haluamme tukea jäseniämme, saada tutkittua tietoa edustamiltamme generalistisilta aloilta ja antaa arvoa opiskelijoiden tekemälle tutkimustyölle. Tällä kertaa tarjolla on kirjoitus syksyn gradustipendin saaneen Kaisa Muilun pro gradu -tutkielmasta ”Palvelevan johtamisen, yhteisöllisyyden ja työriippuvuuden yhteys työuupumukseen ja työstä palautumiseen.”

Luonnon kantokyvyn turvaaminen puhuttaa syystä. On varsin perusteltua soveltaa kestävän kehityksen periaatteita myös työelämän muutosten keskellä. Työ monimuotoistuu ja sen vaatimukset ja tekemisen tavat ovat jatkuvassa muutoksessa, mikä aiheuttaa haasteita inhimilliseen jaksamiseen ja kantokykyyn. Otsikoihin ja puheisiin on noussut työssä jaksaminen: työuupumus ja työstä palautuminen. Miten tukea hyvinvointia sekä mahdollistaa oppimista ja innovointia, ja siten tuottavuutta työssä? Mistä lähteä liikkeelle, kun rakennetaan organisaation inhimillisen kestävyyden kulttuuria?

Luo mahdollisuuksia

Johtaminen nähdään palvelutehtävänä: työntekijät ja heidän motivaationsa nostetaan reippaasti ykkösasiaksi. Palvelevan johtamisen tarkoitus on keskittyä ihmisten vahvuuksiin ja luoda alustaa, jossa yksilöllä ja yhteisöllä on mahdollisuus kokeilla, oppia ja muotoilla työtään. Palveleva johtaminen luo kulttuuria, jossa pyritään vaalimaan tasapainoa käytettävissä olevien vaatimuksien ja voimavarojen välillä. Keskitytään juuri siihen, mitä muuttuvassa ekosysteemissä mukana pysymiseen tarvitaan: resurssien ylläpitoa muuttuvien tilanteiden varalta. Palvelevan johtajan alaiset raportoivat vähän työuupumusoireilua ja palautuvat työstään tehokkaasti.

Ruoki yhteisöllisyyttä

Sosiaalinen tuki ja avoin ilmapiiri luovat psykologista turvallisuuden tunnetta ja luottamusta organisaatiossa. On turvallisempi yrittää, mutta myös epäonnistua, mikä voi poistaa pelkoa ja kuormittumisen tunnetta. Mitä vahvempi yhteisöllisyyden kokemus on, sitä vähemmän työuupumusoireilua ilmenee ja sitä tehokkaampaa työstä palautuminen voi olla. Tutkitusti esimerkiksi leikillisyys ja yhdessä liikkuminen lujittavat yhteenkuuluvuutta ja auttavat palautumaan: omaa työkulttuuria lujittavia seremonioita, käytäntöjä ja tarinallisuutta lisäämällä syntyy vahvempi tunne ”meistä”. Yhteisöllisyys voi parhaassa tapauksessa toimia kuin trampoliini. Siitä voi ponnistaa toimimaan, mutta se ottaa vastaan ja pompauttaa taas matkaan, mikäli hetkittäin putoaa.

Tue työstä irtautumisessa – taltuta työriippuvuus

Työriippuvuus on taipumusta työskennellä äärimmäisen paljon ja suhtautua pakkomielteisesti työhön. Mikäli työtä ajattelee sinnikkäästi ja jatkuvasti, palautuminen on yleensä riittämätöntä ja on riski jäädä jatkuvasti emotionaalisesti ja kognitiivisesti uupuneeksi. Valtavien työmäärien tekemistä ja kiirepuheen ihannointia tulisi työkulttuurissa ehkäistä, jotta työriippuvuuden piirteet eivät tulisi ruokituiksi. Samalla tulisi kiinnittää huomiota työhön liittyviin asioihin vapaa-ajalla ja laatia selkeitä sääntöjä esimerkiksi työpaikan pikaviestintäsovellusten käytöstä työajan ulkopuolella. Työriippuvuus ja suuret työmäärät eivät lisää tehokkuutta, vaan altistavat työuupumukselle ja heikolle palautumiselle.

Organisaation inhimilliselle kestävyydelle tarvitaan hyvä mittari. Esimerkiksi kun työntekijä tulee organisaatioon tietynlaisen työkyvyn kanssa, sen ei saisi olla ainakaan alentunut lähdön hetkellä. Strategisella valinnoilla on merkitystä, kun tavoitteena on kestävä työelämä. Inhimillisesti kestävä työkulttuuri ei tapahdu – se tehdään.

Pääset lukemaan lisää ja tutustumaan graduun täältä.