”Esimiehenä kohtaa ennen kaikkea itsensä”, kirjoittaa Hanna-Maarit Nieminen Esimiesverkoston artikkelissaan. Nieminen ja kommentaattori Milla Halme kertovat, miten he nuorina esimiehinä kokevat oman työnsä ja haluavat kehittyä siinä koko ajan paremmiksi.

Kuulin urani alkumetreillä neuvon, joka toimii edelleen ohjenuoranani: uraa suunnitellessa kannattaa kiinnittää huomiota palkan tai nimikkeiden sijaan tulevaan esimieheen. Hyvä esimies on korvaamaton tuki, sparraaja ja kehittäjä omalla urapolulla.

Esimiehellä on ratkaiseva rooli tiimin motivaation, sitoutumisen ja tuloksen synnyttämisessä. Ei siis ole yllättävää, että tyytymättömyys esimiestyöhön tai yrityksen johtamiskulttuuriin on yksi pääsyistä hakeutua uusiin ympyröihin. Vastaavasti toimiva ja tehokas esimiestyö on yrityksille kullanarvoista.

Olen itse esimiesuran alkutaipaleella, mutta uskon, että johtamisen ydin on loppupeleissä yksinkertainen: toisen ihmisen arvostusta, kuuntelemista ja aitoa läsnäoloa. Hyvät esimiehet osoittavat tiimilleen oikean suunnan, vauhdin ja askelmerkit tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttamisen lisäksi esimiehisyys punnitaan korjaavan palautteen antamisessa, mikä ei ole lajeista helpoin.

Sekä nykyisessä työssäni VVO-konsernin markkinointitiimin vetäjänä että aiemmassa luottamustoimessani Markkinointiekonomien johtokunnan puheenjohtajana on yhteinen piirre: tiimin luottamus tulee lunastaa ilman hallinnollista esimiesvastuuta. Kun luottamuksen ja tuen on saanut, oma paikka tulee ansaita päivittäisellä tekemisellä. Pyrin noudattamaan työssäni etenkin kahta periaatetta. Oman tiimin takana tulee aina seistä. Lisäksi kiitosta ja positiivista palautetta ei voi antaa ikinä liikaa.

”Uskon, että johtamisen ydin on loppupeleissä yksinkertainen: toisen ihmisen arvostusta, kuuntelemista ja aitoa läsnäoloa.”

Esimiehenä kehittymisestä tekee haastavan se, ettei suomalaisessa kulttuurissa anneta useinkaan suoraa suullista palautetta esimiehelle. Olen itse siitä onnekas, että olemme esimieheni kanssa sopineet, että palautetta tulee antaa aina ja heti, kun sellainen juolahtaa mieleen. Samoin toivon, että tiimiläiset uskaltavat ja haluavat antaa palautetta omasta työstäni. Se on tehokas tapa kehittyä taas piirun verran paremmaksi.

Pidän tärkeänä kehittää omaa osaamistani myös työpaikan ulkopuolella. Esimerkiksi parhaillaan käymäni Ekonomiesimies-koulutus antaa hyviä eväitä siihen, miten coachingia voi hyödyntää esimiestyössä. Jo pelkällä kysymysten asettelulla on suuri merkitys osallistamiseen ja erilaisten ratkaisuiden löytymiseen. Lisäksi koulutusryhmän luottamuksellisessa ilmapiirissä voi vaihtaa ajatuksia eri alojen ammattilaisten kesken. Vastaavasti mentorointiohjelmat tarjoavat toisenlaisen lähestymistavan ja mahdollisuuden oppia yhtälailla niin toisesta kuin itsestään.

Onneksi esimiehenä, kuten monessa muussakaan tehtävässä, ei ole ikinä täysin valmis. On tärkeää tarkastella toimintatapojaan sekä haastaa itseään oppimaan jatkuvasti lisää. Esimiehenä toimiminen on kuin katsoisi jatkuvasti peiliin. Kuten esimieheni asian viisaasti kiteytti, esimiehenä kohtaa ennen kaikkea itsensä.

Teksti: Hanna-Maarit Nieminen, markkinoinnin projektipäällikkö, VVO-yhtymä Oyj

Esimiehen kommentti – Onnistunut esimiesviestintä on koko uran kestävä harjoitus

Hyvä esimies voi olla monella tapaa, mutta jollei välitä tiimistään eli ihmisistä joita johtaa, on aika lailla tuomittu epäonnistumaan. Tämä ei minusta tarkoita kaveruutta, vaan henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista ja halua auttaa ihmisiä onnistumaan, kuten Hanna-Maarit onnistuneesti kuvaa.

Esimiehen taidoista kommunikointi on välttämätön. On kyettävä avaamaan oma näkemys ja haluamansa suunta tiimilleen. Tämä on jokaiselle esimiehelle koko uran kestävä harjoitus, jossa voisi aina olla parempi. Onnistunut esimiesvies-tintä vaatii kokonaisnäkemystä, kärsivällisyyttä, toistoa ja halukkuutta kuunnella. Tässä olennaista onkin Hanna-Maaritin mainitsema taito antaa palautetta sekä vastaanottaa sitä itse.

Hanna-Maarit kuvasi oman tiiminsä luottamuksen lunastamista ja luottamuksen ylläpitoa. Asiantuntijatiimin esihenkilönä korostaisin vastavuoroisesti myös luottamusta omaan tiimiin. Omassa tiimissäni asiantuntijat tuntevat kukin substanssinsa syvemmin kuin minä. He ovat paremmin perillä työnsä ajankohtaisista aiheista ja siksi haluankin antaa heille tilaa määritellä itse olennaisimmat työtehtävänsä ja kehittämiskohteensa. Koen, että esimiehenä minun on maltettava ottaa askel taaksepäin ja keskityttävä yksittäisten aiheiden sijaan kokonaiskuvaan ja koko tiimin tukemiseen.

Asiantuntijatyön johtamisessa luottamus liittyy lisäksi itse työntekotapaan. Työtä ei usein voi asettaa tiettyyn kahdeksan tunnin aikaikkunaan tai sitoa yhteen paikkaan. Itselle sopivan aikataulun asettaminen auttaa tasaamaan kuormittumispiikkejä, ja kannustankin tiimiäni tekemään etätöitä ja käyttämään työajan sallimia joustoja. Tilanne menee haastavaksi, jos luottamus asiantuntijan ja esimiehen välillä menee rikki.

Itsensä kehittämisen ja kouluttautumisen ei pääty esimiesasemaan, vaan siitä oppiminen vasta alkaa. Työssä voi hiljalleen havaita, mitä taitoja voisi petrata tai tietoja päivittää, jotta olisi parempi esimies ja omaisi laajemman työkalupaketin haasteiden kohtaamiseen.

Hanna-Maaritin tavoin olen kokenut mentoroinnin hyväksi tavaksi oppia ja pallotella ajatuksia, kun etsin omaa tapaani olla esimies. Oman mentorini löysin verkostoistani ilman mentoriohjelmia ihan vain kysäisemällä mielestäni hyvää esimiestyötä tehneeltä henkilöltä suostuisiko hän toimimaan mentorinani. Olemme tavanneet pari kertaa ja olen kokenut keskustelumme rohkaiseviksi sekä omaa suuntaani vahvistaviksi.

Milla Halme, edunvalvontajohtaja, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry