Specia jakaa vuosittain neljä 500 euron arvoista gradustipendiä, ja tämän kevään hakuaika on vielä käynnissä 30.4. asti. Voit lukea lisää hausta täältä ja laittaa hakemuksen osoitteeseen alli.alho@specia.fi. Tässä jutussa päästään syventymään kahteen viime syksyn gradustipendin saaneeseen tutkielmaan gradustipendin saajien Titta Rikkosen ja Katja Ylisiuruan kirjoittamien blogien muodossa. 

Meissä asiantuntijoissa on ihan valtava voima, kun sitä uskalletaan käyttää!

Vaasan yliopistossa julkaistu pro gradu -tutkielmani käsittelee erästä tämän päivän organisaatioiden keskeistä työn muotoa: asiantuntijatyötä ja sen organisointia. Asiantuntijatyö on noussut nyky-yhteiskunnassa näkyvään rooliin tietotyön lisääntyessä. Asiantuntijuus on myös aiempaa selvemmin osa kaikenlaisia töitä, joten se keskeinen huomioon otettava tekijä kaikkien organisaatioiden toiminnassa ja johtamisessa.

Asiantuntijuutta kuvaillaan usein yksilön ominaisuudeksi, johon liittyy esimerkiksi suunnittelua, analysointia ja ongelmanratkaisua. Se on kuitenkin myös organisaation ominaisuus, jota voidaan tarkastella tiimin, ryhmän tai työyhteisön näkökulmista. Asiantuntijatyön organisointi korostuu erityisesti työn monipuolistuessa ja teknologisoituessa, koska uusi tieto luodaan yhä useammin eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Tällöin keskeisiä ratkaistavia asioita ovat: miten organisaatioissa voidaan edistää asiantuntijoiden välistä yhteistoimintaa, kehittää asiantuntijatyön organisointia ja hyödyntää asiantuntijoiden osaamista täysimääräisesti.

Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää todellisuutta, jossa asiantuntijatyön organisointi ja suunnit-telu toteutuvat. Pyrin hahmottamaan tätä todellisuutta sekä yksilöllisestä että yhteisöllisestä nä-kökulmasta ja tuottamaan kehitysajatuksia asiantuntijatyön kokonaissuunnitteluun organisaatio-tasolla. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, joka toteutettiin yhdessä Puolustusvoimien asi-antuntijaorganisaatioyksikössä. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kohdeorganisaatiossa työskenteleviä asiantuntijoita ja heidän esimiehiään sekä analysoitiin teoriasidonnaisen sisäl-lönanalyysin avulla.

Tutkimukseni tuloksista käy ilmi, että asiantuntijatyön organisoinnin nykytila näyttäytyy kohdeorganisaatiossa pääosin yksilölähtöisenä oman työtehtävän muotoiluna ja osaamisen kehittämisenä. Lisäksi työn nykyisessä organisointitavassa painottuu esimieslähtöisyys. Kohdeorganisaatiossa tunnistetaan myös monenlaisia yhteisöllisiä työn suunnittelun mahdollisuuksia, mutta asiantuntijatyön organisoinnin ja rakenteellisten ratkaisujen nykytilassa niitä ei ole päästy toteuttamaan niin laajasti kuin haluttaisiin. Näyttää siis siltä, että organisaatio ei todennäköisesti pääse hyödyntämään sen osaamispääomaansa täysimääräisesti.

Tulokset vahvistavat aiemmissa tutkimuksissa esitettyjä näkemyksiä siitä, että asiantuntijatyön organisointia tulisi tarkastella ja kehittää rinnakkain yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotason näkö-kulmista. Kohdeorganisaation asiantuntijatyön kehittämismahdollisuuksina nousevat esiin erityi-sesti yhteisölliset käytännöt ja organisaation toimintaympäristön kokonaishallinta. Tämä tukee viimeaikaisia tutkimustuloksia, joissa korostetaan työn suunnittelua kokonaisuudesta käsin yhtei-söllisesti pelkän esimiesjohtoisen tai yksilölähtöisen työtehtävien tarkastelun asemasta.

Tutkimukseni keskeiset toimenpide-ehdotukset liittyvät asiantuntijatyön organisoinnin kehittämiseen organisaation eri toimijoiden yhteistyönä tapahtuvana kokonaisvaltaisena ja yhteisöllisenä suunnitteluprosessina. Asiantuntijatyön kokonaisvaltaista suunnittelua ja kehittämistä voidaan edistää organisaatioissa esimerkiksi yhdistämällä esimieslähtöinen töiden organisointi ja työntekijälähtöinen työn muotoilu. Tämä tukee samalla sekä yksilön osaamisen ja asiantuntijuuden että koko työyhteisön yhteisen asiantuntijaosaamisen ylläpitoa, hyödyntämistä ja kehittämistä.

Titta Rikkonen


Lajintunnistuksesta laaja-alaiseen osaamiseen – ympäristökasvatuspainotteinen opetusryhmä

Graduni ”Lajintunnistuksesta laaja-alaiseen osaamiseen – ympäristökasvatuspainotteinen opetusryhmä” on katsaus siihen, millaisia toimintamalleja suomalaisissa alakouluissa tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Nämä mallit pohjautuvat ekososiaalisen hyvinvointiin, jossa sekä ekologinen ja sosiaalinen kestävyys ovat ensisijaisia tekijöitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentamisessa.

Ekososiaalinen hyvinvointi koostuu muiden huomioon ottamisesta, oikeudenmukaisuudesta ja tietoisuudesta tulevien sukupolvien tarpeesta. Luonnon kantokyvystä on kyettävä huolehtimaan niin, että luonnonvaroja jää jälkipolvien käytettäväksi ja että ilmastonmuutosta hillitään riittävästi ympäristökatastrofin ehkäisemiseksi. Sosiaalista kestävyyttä edistävät esimerkiksi ihmisten välinen tasa-arvo, köyhyyden poistaminen sekä ihmisten välinen kunnioitus yksilön tasolta eri kansojen välille. Tämän pohjalta ymmärrän hyvän elämän käsitteen niin, että eläisimme sellaista elämää, jota kuvaavat merkitykselliset ihmissuhteet ja luonnonvarojen kestävä kuluttaminen sopusoinnussa ihmisten ja muun luonnon kanssa.

Toistaiseksi emme ole kyenneet saavuttamaan ekologista kestävyyttä riittävällä tasolla. Me suomalaiset olemme käyttäneet oman osamme luonnonvaroista vuonna 2017 jo huhtikuussa, mikä on neljä kuukautta aikaisemmin, kuin koko maapallon luonnonvarat yhteensä. Ylikulutus on seurausta teollisuuden rakenteesta, joka perustuu jatkuvalle materiaaliselle kuluttamiselle. Kun teollisuus ja ammatit muuttuvat digitalisaation seurauksena, on suomalaisilla tuhannen taalan paikka muuttaa kultturiaan ekososiaalisesti kestäväksi. Seuraavat kolme kohtaa kokoavat Specian roolia kestävyysmuutoksen aikaansaamisessa:

1 Arkiset käytännöt

Meillä suomalaisilla on kestämätön kulttuuri, joten velvollisuutemme on tukea sen muuttumista kestävämpään suuntaan. Jostakin on siis jokaisen luovuttava, mutta jokainen saa myös jotain uutta tilalle. Pienet arkiset kannustimet, kuten työmatkapyöräilyhaaste, joukkoliikennetuki tai muovinkierrätys työpaikalla ovat jo iso askel eteenpäin. Arjen keskellä on myös hyvä tarkastella kriittisesti omaa rooliaan työyhteisön jäsenenä ja varmistaa, että tasa-arvo työpaikalla toteutuu.

2 Yhdessä työn murroksen kanssa

Työelämä muuttuu digitalisaation myötä nopeammin kuin kertaakaan aiemmin teollisen vallankumouksen jälkeen. Humanististen alojen asiantuntijoiden tehtävänkuva muuttuu, sillä useita rutiinitöitä voidaan korvata tehokkailla tietojärjestelmillä ja etätyömahdollisuudet paranevat jatkuvasti. SPECIA pystyy kouluttamaan jäseniään työelämän resurssiviisauteen liittyvissä asioissa ja vaikuttamaan uusien työnkuvien sisältöön ympäristön kannalta edullisesti. Ammattiliitto pystyy myös vaikuttamaan siihen, kuinka työpaikat ottavat huomioon erilaisissa elämäntilanteissa olevat työntekijät. Joustavuus työpaikalla ja läpinäkyvät palkkamallit edesauttavat yhteisöllisyyden ja hyväksynnän tunteen luomista työyhteisöön.

3 Ammattiliitto edelläkävijänä

Koska asenteet luovat elämäntapaa, voidaan ympäristövastuullisen asenteen sekä siihen liittyvien humanististen ja ekologisten arvojen nähdä edistävän kestävää elämää. SPECIAn tulee jatkossakin puolustaa näitä arvoja työelämän tulostavoitteiden keskellä sekä viestiä niistä päättäjille sekä omille jäsenilleen. Rohkeilla avauksilla saadaan aikaan säröjä vanhoihin rutiineihin, jotka parhaassa tapauksessa korvataan uusilla kestävyyttä edistävillä käytännöillä.

Katja Ylisiurua