Maan hallituksen ohjelmaa on nyt ruodittu muutama viikko. Ohjelmassa on paljon todella hyviä tavoitteita, vaikka kriittisimmät äänet ovatkin jo epäilleet taloudellisten raja-aitojen tulevan vastaan niiden toteuttamiseksi. Meillä Speciassa odotukset ohjelmalle ovat suuret ja otamme sen ilolla vastaan. Hallitusohjelmasta löytyy paljon ajamiamme tavoitteita! 

1. Palkkatasa-arvo, perhevapaauudistus ja työajan joustot

Yksi tärkeimmistä työelämätavoitteistamme on ollut palkkatasa-arvon edistäminen. Palkka-avoimuutta pyritään edistämään hallitusohjelmassa lainsäädännön keinoin. Henkilöstön ja henkilöstön edustajien mahdollisuuksia saada lisää palkkatietoutta ja puuttua palkkasyrjintään ollaan helpottamassa tasa-arvolakia muuttamalla. 

Viime hallituskaudella kesken jäänyt perhevapaauudistus pyritään nyt toteuttamaan siten, että isille ja äideille kiintiötäisiin kuukausia yhtä paljon. Viime päivinä on kuitenkin noussut esille kiivasta keskustelua kotihoidontuesta, sillä siihen ei hallitusohjelmassa puututa. Kunnianhimoa kirjattua laajemman uudistuksen toteuttamiseksi olisimme mekin toivoneet lisää. Erilaisia malleja perhevapaauudistuksen toteuttamiseksi esitettiin ennen vaaleja runsaasti ja valinnanvaraa olisi löytynyt. On tietysti hyvä, että uudistusta lähdetään nyt ylipäätään tekemään, ja kiintiöiden kasvattamisella on varmasti iso merkitys isien vapaiden käytön näkökulmasta. Lisäksi raskaussyrjinnän ehkäisy on otettu huomioon ohjelmassa kuin myös perhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantaminen.   

Työajan joustojen ja osa-aikatyön lisäämisen mahdollisuuksia lähdetään ohjelmassa selvittämään. Hienoa on, että ohjelmassa nostetaan esiin pienten lasten vanhempien lisäksi ikääntyvistä omaisista huolehtivien paremmat mahdollisuudet osa-aikatyöhön.  

2. Jatkuvan oppimisen turvaaminen

Jäsenistöllemme tärkeät jatkuvan oppimisen teemat näkyvät hyvin hallitusohjelmassa. Tavoitteena on toteuttaa parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus, jolla vastataan elinikäiseen tarpeeseen kehittää omaa osaamista. Tavoitteena on myös jatkaa oppivelvollisuutta toiselle asteelle ja palauttaa subjektiivinen päivähoito-oikeus. Moni jäsenistämme työskentelee kuntasektorilla ja nämä kirjatut tavoitteet tuovat isoja menolisäyksiä kuntiin. Onneksi hallitusohjelmasta löytyy kirjaus, jonka mukaan kuntien velvoitteita lisäävät toimenpiteet kompensoitaisiin.

3. Yhdistelmävakutuuksen kehittäminen

Olemme tyytyväisiä, että yrittäjille ja ammatinharjoittajille tärkeän yhdistelmävakuutuksen kehittämistä jatketaan osana sosiaaliturvan uudistamista. Yksinyrittäjän riskiä palkata ensimmäinen työntekijä madalletaan. Keinona henkilön palkkaamisen helpottamiseksi toimisi hallinnoltaan mahdollisimman kevyt tuki, jotta yrittäjän olisi helppo hakea sitä. Ohjelmasta löytyy myös kirjaus työn murroksesta ja lainsäädännön muutostarpeiden selvittämisestä koskien itsensätyöllistäjiä, osuuskuntia sekä laajemmin jakamis- ja alustataloutta.

4. Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet

Meille tärkeää ilmastopolitiikkaa lähdetään tekemään varsin kunnianhimoisesti. Esimerkiksi kova tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 on kymmenen vuotta aiemmin kuin Ruotsi on linjannut. Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Ohjelmaan on asetettu vaatimuksia myös EU-tason päätöksentekoon, eli hallitus vaatii EU:ta saavuttamaan hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050 ja päästövähennystavoite 2030 pitäisi saada vähintään 55 prosenttiin. Toivottavasti nyt alkava Suomen EU-puheenjohtajuus tarjoaa mahdollisuuksia myös näiden tavoitteiden edistämiseen.  

5. Valmistelun kolmikanta

Kiitämme myös työmarkkinajärjestöjen mukaan ottamista viime vuosien vastakkainasettelun sijaan. Toki työmarkkinajärjestöille asetetut odotukset 30 000 työllisen löytymisestä luovat paineita, mutta on hienoa, että meihin uskotaan tämän tavoitteen toteuttamiseksi.  

 

Ohjelmassa on toki paljon selvitettäviä asioita ja konkreettiset toteuttamistoimenpiteet jäävät nähtäväksi tulevaisuudessa. Paljolti toteuttamisen mahdollisuudet riippuvat myös esimerkiksi työllisyyden kehittymisestä. Tällä hetkellä työllisyysaste on 71,2 % ja tavoitteena on, että se saataisiin nostettua vuoteen 2023 mennessä 75 %. Työllisyysasteen nousun kannalta kiinnostavaa on myös linjaus aktiivimallin purkamisesta. Panostaminen henkilökohtaisiin työllisyyspalveluihin on varmasti tehokkaampaa, kuin aktivoiminen tukia leikkaamalla. Jäämme seuraamaan hallitusohjelman saattamista toimintaan.  

 

Saara Paavola Toiminnanjohtaja