Suomeen on tullut viime vuosina tuhansia turvapaikanhakijoita ja muista syistä maahan muuttaneita. Vuoden 2015 lopussa Suomessa asui noin 229 000 ulkomaan kansalaista, ja määrän on arvioitu kasvavan 100 000 hengellä vuoteen 2020 mennessä.

Maahan muuttaneet henkilöt ovat työ- ja koulutustaustoiltaan erilaisia, joten he tarvitsevat myös kotoutumiseen erilaisia keinoja ja tukimuotoja. Specian tavoitteena on tukea humanististen ja kasvatustieteiden korkeasti koulutettuja turvapaikanhakijoita ja muita maahan muuttaneita työllistymään Suomessa ja osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ammattiyhdistystoiminnan kautta. Suomessa ammattiliittoon kuuluminen on yleistä ja ay-liikkeellä on vahva asema yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sen sijaan esimerkiksi arabimaissa ammattiliittojen mahdollisuudet edustaa työntekijöitä ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat rajatummat. Tässä artikkelissa ilmiötä tarkastellaan Irakin näkökulmasta.

Ammattiyhdistystoiminta Irakissa

Irakissa ammattiliitot ovat pyrkineet parantamaan työntekijöiden oikeuksia, mutta maan heikon turvallisuustilanteen ja poliittisten jännitteiden takia vaikutustyö on haastavaa. Irakia 1960-luvulta lähtien hallinneen Baath-puolueen tavoitteena oli sekulaari hallinto, jossa uskonto ja valtio on erotettu toisistaan. Saddamin aikaisessa Irakissa 1979–2003 esimerkiksi naisten koulutusaste oli korkea ja naiset osallistuivat aktiivisesti työelämään. Saddamin hallinnon kaaduttua vuonna 2003 Yhdysvaltain miehityshallinto kielsi puolueen ja asetti valtaan enimmäkseen shiiamuslimeista koostuvan hallituksen. Baath-puolueeseen kuuluneiden henkilöiden piti erota tehtävistään, mikä on aiheuttanut kapinoita ja verisiä taisteluja eri väestöryhmien välillä, ja etenkin sunnimuslimiheimot ovat olleet pettyneitä tilanteeseen. Nykyisin osa Baath-puolueen entisistä jäsenistä on saanut palata työpaikkoihinsa, mutta jäsenten eristäminen yhteiskunnasta aiheuttaa edelleen jännitteitä.

Yhdysvaltain joukot vetäytyivät Irakista vuonna 2011. Samana vuonna Tunisiasta alkaneen arabikevään levottomuudet levisivät myös Irakiin ja sen naapurimaahan Syyriaan. Yleinen protestimieliala lisäsi Irakin sunnimuslimien tarvetta saada ääntään kuuluviin yhteiskunnassa, jolloin yhteenotot sunnien ja shiiojen välillä kiihtyivät yhä verisemmiksi. ISIS hyödynsi sunnimuslimien kasvavaa tyytymättömyyttä ja sai haltuunsa laajoja alueita Irakissa ja Syyriassa.

Irakin hallitus on pyrkinyt viime vuosina vahvistamaan Irakin sunnivähemmistön asemaa, mutta paikallistasolla väestöryhmien väliset jännitteet ovat hidastaneet kansallista sovintoa. Irakin hallinto on myös laajasti korruptoitunut. Pitkittynyt aseellinen konflikti, väkivaltaisuudet ja terrorismi ovat vaatineet tuhansia siviiliuhreja ja ajaneet ihmisiä pakolaisiksi.

Jos maahanmuuttajat eivät saa toimia omaa osaamistaan vastaavilla aloilla tai kehittää osaamistaan Suomessa, myös Suomi menettää runsaasti osaamista.

Saddamin hallinnon aikana säädetty työlaki ei puoltanut ammattiliittojen toimintaa. Vain osa yksityisen sektorin työntekijöistä sai liittyä ammattiliittoon, kun taas julkisen sektorin ja valtion omistamien yritysten työntekijöillä ei ollut lainkaan järjestäytymisoikeutta. Saddamin hallituksen kaaduttua työlakia alettiin uudistaa, jotta kaikilla työntekijöillä olisi mahdollisuus järjestäytymiseen.

Vuonna 2015 voimaan tulleen työlain mukaan ammattiliittoja voidaan perustaa ilman hallituksen väliintuloa. Uudessa laissa määritellään lakko-oikeus ja annetaan lupa kollektiiviseen neuvotteluun, minkä lisäksi syrjintä etnisin, uskonnollisin ja ikäperustein sekä pakkotyön, orjuuden ja ihmiskaupan harjoittaminen ovat kiellettyjä. Laki ei tosin koske virkamieslain nojalla nimitettyjä virkamiehiä eikä armeijan, poliisin tai turvallisuuspalvelun työntekijöitä, joten järjestämisvapautta ei edelleenkään ole julkisella sektorilla; käytännössä laki suojaa vain yksityisen sektorin työntekijöitä.

Vaikka uusi laki pitää sisällään parannuksia työntekijöiden oikeuksiin, lain toteutumisen valvonta on ollut maan sekasortoisen tilanteen takia puutteellista. Väkivaltaisuudet ja yleinen turvattomuus, korkea työttömyysaste sekä heikot työllistymismahdollisuudet ovat johtaneet vaarallisiin ja epäoikeudenmukaisiin työolosuhteisiin. Työtapaturmia tapahtuu usein, ja lapsityövoiman käyttö on yleistä. Matalapalkkaisilla aloilla työskentelevät maahanmuuttajat ja eronneet tai kotiväkivaltaa paenneet naiset ovat vaarassa joutua pakkotyön uhreiksi.

Työntekijöiden oikeuksien puolustaminen on myös vaikeaa, sillä ammattiliittoihin järjestäytyneitä henkilöitä uhkaillaan ja pahoinpidellään ja heidän työelämässä etenemistään vaikeutetaan. Mielenosoituksiin osallistuminen on toisinaan vaarallista, ja sananvapauden rajoittaminen vaikeuttaa ammattiliittojen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Silti maassa toimii yhä ammattiliittoja ainakin opettajille, lääkäreille ja palvelualojen työntekijöille.

Specialaisia mukana kotouttamistyössä

Specian jäsenistä hyvin monet työskentelevät maahanmuuttajien tai monikulttuurisuusteemojen parissa jo nyt, ja tulevaisuudessa näiden jäsenten määrä varmasti entisestään kasvaa. Specian hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja Aino Harinen työskentelee Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa, ESR-rahoitteisessa KAIKU-hankkeessa, jossa tuetaan turvapaikanhakijoita ja oleskeluluvan saaneita suomalaiseen työelämään ja työnantajiin tutustumisessa sekä työpaikkojen hakemisessa. Hankkeessa tehdään turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden osaamista näkyväksi alueen työnantajille sekä kokeillaan erilaisia malleja tukea maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen työelämään. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja on tarkoitus levittää myöhemmin myös muualle.

Harisella on tällä hetkellä noin 80 asiakasta, joista suurin osa on saapunut Suomeen Irakista. Henkilökohtainen yhteys asiakkaaseen on tärkeää, sillä esimerkiksi sähköiset tiedotteet eivät tavoita asiakkaita samalla tavalla kuin se, että arabiankielinen kotovalmentaja on heihin yhteydessä henkilökohtaisesti. Yksi työn haasteista on myös se, miten kannustaa turvapaikanhakijoita työelämään samaan aikaan, kun suurin osa hakijoista on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

KAIKU-hankkeen asiakkuus perustuu vapaaehtoisuuteen. Jo lyhyessä ajassa on käynyt selväksi, että koska turvapaikanhakijat ovat kaikkien yhteiskunnan palvelujen suhteen ikään kuin välitilassa, aktivoivan toiminnan järjestäminen on tärkeää. Moni asiakkaista asuu vastaanottokeskuksessa, mutta osa on löytänyt kodin myös yksityismajoituksesta.

Hankkeessa aloittavat asiakkaat täyttävät aluksi osaamisen näkyväksi tekemisen lomakkeen, joka toimii Harisen materiaalina hänen ottaessaan yhteyttä alueen työnantajiin. Hankkeen asiakas voi tutustua hankkeen kautta työelämään yhdellä työnantajalla maksimissaan kolme viikkoa. Työelämään tutustumisjakson ajalta ei makseta palkkaa, mutta työnantajan toivotaan järjestävän henkilölle tutustumispäivien ajalle yhden päivittäisen aterian. Kuljetukset vastaanottokeskukselta työelämään tutustumispaikalle ja takaisin hoituvat SPR:n kautta. 

Harinen valmentaa hankkeessa asiakkaitaan myös esimerkiksi verotukseen, työsuhteiden solmimiseen ja ammattiliittoihin järjestäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Yrittäjyydestä innostuvat turvapaikanhakijat saavat tietoa yrittäjyysmahdollisuuksista, ja tarvitseville voidaan hankkia myös ammatillista osaamista täydentäviä lyhytkoulutuksia. Tavoitteena on tukea asiakkaita kokonaisvaltaisesti mutta samalla hyödyttää myös alueen elinkeinoelämää tuomalla asiakkaiden osaaminen työnantajien käyttöön. Harisen mukaan asiakkaiden joukossa on valtavasti asiantuntemusta, osaamista ja potentiaalia eri aloilta; kesän aikana hankkeessa on aloittanut muun muassa entisiä journalisteja, esimiehiä, IT-alan osaajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. – Siis myös Specian kannalta äärimmäisen kiinnostavia ryhmiä, Harinen toteaa.

Voisin liittyä Specian jäseneksi
vaikka saman tien!
Mustafa Kamil

Toinen KAIKU-hankkeen työntekijöistä, turvapaikanhakijana Suomeen Irakista saapunut Mustafa Kamil, on ollut Suomessa noin vuoden. Häntä auttaa hankkeen kotovalmentajan tehtävässä paitsi erinomainen englannin kielen taito ja aiempi kokemus vaativista viestintäalan tehtävistä kotimaassa, myös ennakkoluuloton asennoituminen uuteen. Lisäksi Kamil nauttii suurta luottamusta muiden alueen turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

Kamil kertoo olevansa positiivisesti yllättynyt suomalaisesta työkulttuurista. Erityisesti hän pitää siitä, että sovitut asiat kirjataan työsopimukseen ja että hänen esimiehensä on nainen. Irakissa johtaminen perustuu hänen mielestään pelkoon, kun taas Suomessa esimiehen rento ja välitön johtamistapa sekä tiimityöskentely johtavat parempaan työtulokseen. Kamil kertoo myös huomanneensa, etteivät suomalaiset puutu samalla tavalla muiden työtehtäviin kuin mitä Irakissa on toisinaan tapana.

Kamil toteaa myös, että Suomen ja Irakin kasvatus- ja vuorovaikutuskulttuurit ovat ilmeisen erilaisia. – Irakissa diktaattorimainen opetustapa ja pelolla johtaminen alkavat jo koulussa ja jatkuvat työelämään. Usein koulussa lapsia kasvatetaan pedagogisten taitojen sijaan väkivallalla. Kamil uskookin tällaisen kasvatus- ja opetuskulttuurin luovan sukupolvia, jotka pitävät väkivaltaa normaalina asiana elämässään. – Suomalainen kasvatuskulttuuri, jossa lapsiin kohdistuva väkivalta on kielletty, on äärimmäisen hieno asia, Kamil toteaa.

Kamil kertoo ay-liikkeen maineen olevan Irakissa huono. Hän ei koe ammattiliiton pystyvän vaikuttamaan Irakin yhteiskunnalliseen tilanteeseen eikä tukemaan yksittäisiä työntekijöitä työhön liittyvissä ongelmissa tai ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Irakissa ammattiliittoihin voivat kuulua vain selkeästi tiettyjen ammattikuntien edustajat, mikä lisää yhteiskunnassa vallitsevaa polarisaatiota. Ammattiliitot saatetaan myös kokea elitistisinä, sillä ne myös pitävät yllä esimerkiksi kulttuuri- ja urheilukeskuksia, joihin pääsevät vain kyseisten liittojen jäsenet. Kamil innostuukin kuullessaan suomalaisten ammattiliittojen vaikuttavuudesta ja jäsenistölle tarjolla olevista palveluista. – Voisin hyvin ajatella liittyväni Specian jäseneksi vaikka saman tien!

Kamilin mukaan Irakissa työpaikalla sattuvat välikohtaukset ja ongelmat hoidetaan yleensä sukulais- ja ystävyyskontaktien kautta. Siinä missä Suomessa ammatillisten ja työperäisten ongelmien ratkaisemiseen on kehittynyt laajoja ammatillisia verkostoja, Irakissa ongelman kohdannut työntekijä on yleensä yhteydessä sosiaaliseen piiriinsä, jonka kautta ongelmaa aletaan selvittää.

Specia tarjoaa maahanmuuttajille kumppanuutta

Suomessa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen hyödyttää koko työmarkkinoita. Ei ole kenenkään etu, että työelämä jakaantuu kantasuomalaisten korkeasti palkattuihin tehtäviin ja maahanmuuttajien matalapalkkaisiin töihin. Maahanmuuttajia työllistävissä ammateissa työsuhteiden ehdot ovat vaarassa heikentyä, jos kyseisissä ammateissa toimivilla ei ole Suomessa vallitsevien käytäntöjen ja oikeuksiensa tuntemusta. Eriarvoinen tilanne vääristää työmarkkinoita ja vaikeuttaa lopulta kaikkien työllistymistä.

Speciassa nähdään, että maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhdenvertainen työllistyminen ja terveet työmarkkinat rakentavat yhteiskuntaturvallisuutta. Ohjaamalla maahanmuuttajia vain matalapalkkaisiin työtehtäviin yhteiskuntamme pitää yllä eriarvoisuutta, mikä heikentää suomalaisen yhteiskunnan vakautta sekä kotimaassa että ulkomailla ja saattaa altistaa radikaaleille suuntauksille. Lisäksi korkeasti koulutetut maahanmuuttajat voivat auttaa omaa yhteisöään omassa kotimaassaan ja näin vaikuttaa pakolaisuuden alkusyihin. Konflikteista tai luonnonkatastrofeista kärsivien yhteiskuntien uudelleen rakentamiseen ja kehittämiseen tarvitaan koulutettua väestöä. Maahanmuuttajien omien verkostojen avulla myös suomalaisille asiantuntijoille voi syntyä uusia työpaikkoja niin Suomessa kuin ulkomailla. 

Suomessa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille on tarjolla vain vähän tukea. Vasta viime vuosina maahanmuuttajille on tarjottu myös korkeakoulutus- ja urapolkuja tukevia palveluja. Lisäksi haasteena on se, että vaikka korkeakoulutettuja tai Suomessa korkeakouluun pyrkiviä maahanmuuttajia ohjattaisiinkin omille aloilleen, ongelmat tulevat vastaan viimeistään työmarkkinoilla. Suurin haaste on se, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen on edelleen vaikeaa. Tällä hetkellä vain noin puolet korkeakoulututkinnon suorittaneista maahanmuuttajista työllistyy Suomeen tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Työ on tärkeä osatekijä kotoutumisessa. Jos maahanmuuttajat eivät saa toimia omaa osaamistaan vastaavilla aloilla tai kehittää osaamistaan Suomessa, myös Suomi menettää runsaasti osaamista. Speciassa tämä haaste on nyt huomattu, ja ammattijärjestömme pyrkiikin entistä aktiivisemmin tarjoamaan korkeasti koulutetuille ja korkeakouluihin pyrkiville maahanmuuttajille tukea työelämään ja uralla etenemiseen Suomessa. Näin maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden tutustua ihmisiin, osallistua päätöksentekoon sekä kehittää osaamistaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla kantasuomalaiset saavat mahdollisuuden verkostoitua maahan muuttaneiden, osaavien ja aktiivisten asiantuntijoiden kanssa. Keskiössä ovat kumppanuus ja ihmisten tasavertainen kohtaaminen, sillä yhteys toimii parhaiten, kun oppiminen on vastavuoroista.