Vaikuttamistyö on tapaamisia, puheiden pitoa ja puurtamista tuhatsivuisten lakiesitysten kanssa. SOSTE ry:n erityisasiantuntija Ulla Kiuru on syvällä sote-uudistuksessa.

Virkamiestyön lisäksi sote-uudistuksen taustalla on rutkasti kansalaisvaikuttamista: tapaamisia, lobbausta, keskustelua, tiedottamista, kuulemisia, luennointia ja papereiden laatimista. Yksi näistä vaikuttajista on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Ulla Kiuru, 41.

– En sanoisi työtäni lobbaamiseksi, vaan pikemminkin vaikuttamistyöksi. Kierrän paljon puhumassa ja valmistelen taustamateriaalit. Poliitikkojen ja virkamiesten tapaamiset jäävät vähemmälle. Kiuru ei ryhdy erittelemään, kuinka suuri osa hänen työstään on virkamiesten, toimittajien, kansalaisten ja yhteistyötahojen tapaamisia ja kuinka suuri osa taustavalmisteluja. Tehtävät menevät limittäin. Sote-uudistuksessa ison osan Kiurun ajasta on vienyt lainsäädäntövalmisteluun vaikuttaminen. Hän korostaa moneen otteeseen, että kyse on yhteistyöstä muiden SOSTEn työntekijöiden ja jäsenjärjestöjen kanssa.

– Minulla on vastuu työstäni, mutta en työskentele yksin. Meillä on SOSTEssa Hyvinvoivat ihmiset -tiimi, jossa käsittelemme ajankohtaiset asiat, sparraamme toisiamme ja pohdimme, kuinka voisimme kehittää työtämme.

Aparaatin tuntemus auttaa

Kiuru on seurannut sote-uudistuksen valmistelua koko nykyhallituksen ajan. Hän tuli SOSTEen töihin vuonna 2015. – Halusin työpaikkaan, jossa voin vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan ja jonka näkemys vastaa omaani. Teemojen kanssa pitää olla sinut ja esittämänsä asiat pitää voida allekirjoittaa. Kiurulla on aiempaa työkokemusta eduskunnasta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kun tietää, miten aparaatti toimii, on helpompi vaikuttaa.

– Poliittisen järjestelmän toimintatapojen ja vaikuttamisen logiikan tuntemisesta on hyötyä.

Jos tuntee jonkun poliitikon tai virkamiehen henkilökohtaisesti, keskusteluaikaa voi saada reilusti. Tavallisesti esimerkiksi eduskunnan valiokuntakuulemisissa sanoma pitää osata kertoa viidessä minuutissa.

– Siinä ei voi ojentaa kymmensivuista muistiota, vaan asiat pitää olla valmiiksi purtuina yhdessä A4:ssa ja mieluiten esimerkkien kera. Niiden löytämiseen menee aikaa, Kiuru kertoo. Tekstiä laatiessa täytyy muistaa, kelle se on tarkoitettu.

– Pitää osaa kiteyttää sanoma selkeäksi ja ymmärrettäväksi, vaikka virkamiesjargonia tarttuu helposti. Poliitikotkin lukevat helpommin kansankielellä kirjoitettuja priiffejä.

Tuhatsivuisia materiaaleja

Sote-uudistukseen tuli eri tahoilta yhteensä 755 ja valinnanvapaus-esitykseen 603 lausuntoa. Kiuru toimi SOSTEn sote-lausuntojen päävalmistelijana. Hän pitää tehtävää isona luottamuksen osoituksena.

– Urakka oli mittava. Hallituksen sote-esitys oli yli tuhatsivuinen järkäle, esitys valinnanvapaudeksi reilu sata sivua. Luku-urakkaan kuuluivat myös lakiesityksen perustelut, vaikutusten arvioinnit ja taustamuistiot. – Esityksistä täytyi etsiä se punainen lanka ja kohdat, jotka koskivat nimenomaan meitä, Kiuru kertoo. SOSTEn jäsenjärjestöjen yhteisten intressien ja näkökulmien etsiminen vei oman aikansa, sillä järjestöt edustavat erilaisia ihmisryhmiä ja toimintaympäristöjä.

– Saimme tehtyä lakiesityksiin perustellut ja kiteytetyt lausunnot. Kiuru on seurannut sote-uudistusta pitkään.

– Toisinaan voi tuntua turhauttavalta, kun uudistukseen tulee taas muutoksia. Toisaalta valmistelun seuraaminen on mielenkiintoista, kun näkee, mihin suuntaan esitys taas muuttuu. SOSTEssa ollaan valmiit sote-uudistukseen, mutta valinnanvapaus tulisi järjestön mielestä siirtää uuteen, huolelliseen valmisteluun.

– Lakiesityksestä huomasi, että valinnanvapaus oli laadittu kiireellä. Jotkin kohdat piti lukea useampaan kertaa, ennen kuin avautui, mistä on kysymys, Kiuru toteaa. Jos lakiesitysten tekstit ovat vaikeita ammattilaiselle, kuinka vaikeaa niiden ymmärtäminen onkaan muille. Kiurun työhön kuuluu käydä antamassa ajankohtaiskatsauksia järjestöille ja kouluttamassa jäseniä.

– Sote-uudistus on iso yhteiskunnallinen kysymys. Reilut pari sataa jäsenjärjestöämme toimivat omilla rajatuilla erityisalueillaan. Ne eivät pysty seuraamaan hankkeen etenemistä yhtä intensiivisesti.

Monella tasolla yhtä aikaa

Nykyisessä sote-esityksessä on Kiurun mukaan unohdettu uudistuksen lähtökohta eli kuinka moniongelmaiset saisivat palvelunsa saumattomasti, mieluiten yhdeltä luukulta. SOSTE yrittää vaikuttaa vielä eduskuntaan, jonka on määrä käsitellä esitys ennen kesää. Samaan aikaan maakunnissa valmistellaan jo sote-rakenteita ja kunnissa pohditaan, kuinka selviytyä hyvinvointi- ja terveyspalveluista.

– Meidän pitää vaikuttaa monella rintamalla yhtä aikaa. Meillä on Tampereella ja Turussa erityisasiantuntijamme, jotka koettavat saada järjestöjen näkemykset esiin maakunnissa, Kiuru kertoo. Osassa maakuntia sote-järjestöt on otettu mukaan valmistelutyöhön, mutta osassa ei.

– Riskinä on, että ihmiset jäävät ilman järjestöjen sote-palveluja, kun kunnat katsovat niiden tukemisen kuuluvan maakunnille ja maakunnat pitävät niitä kuntien asiana. Kaikki pitävät järjestöjen matalan kynnyksen palveluita tärkeinä, mutta kuka on valmis maksamaan niistä, Kiuru huomauttaa. Hän tähdentää, että vaikuttamistyössä tarvitaan sitkeyttä. Toisinaan turhauttaa, kun viesti ei mene perille.

– Haluaisin olla idealisti ja uskoa, että kunnissa ja tulevissa maakunnissa pystytään tekemään kauaskantoisia päätöksiä. Välillä ottaa päähän, kun leikkauspäätösten vaikutuksia ei ymmärretä. Vaikka tutkimustietoa olisi saatavilla, tuijotetaan vain budjettia ja eletään valtuustokausi kerrallaan, Kiuru puuskahtaa ja lisää hetkisen kuluttua: – Se on kuitenkin demokratiaa ja se pitää hyväksyä. Täytyy vain jatkaa vaikuttamista.

Pitää mennä epämukavuusalueille

Vaikuttamistyössä työn ja vapaa-ajan erottaminen on vaikeaa. Kiuru pitää tiukasti kiinni henkilökohtaisesta ajastaan.

– Työn ja perhe-elämän välillä on hyvä balanssi. Varaan aikaa perheelle, minulla on puoliso ja 3-vuotias tytär. Mutta kuten muutkin asiantuntijat seuraan alaani myös vapaa-ajalla, katson ajankohtaisohjelmia ja luen median keskusteluja. Some-vaikuttamisessa Kiuru moitiskelee itseään laiskaksi twiittaajaksi.

– Some-keskusteluun pitäisi olla enemmän aikaa. Tulevaisuudessa ajan rajallisuus korostuu entisestään, ja sanoma täytyy osata kiteyttää lyhyiksi some-viesteiksi. Toistaiseksi vaikuttamistyö on yhä pitkälti tapaamisia erilaisten ihmisten kanssa. Keskustelu jo valmiiksi sote-asioista kiinnostuneissa verkostoissa, kuten eduskunnan soster-verkostossa, on palkitsevaa. Kiuru painottaa, että vaikuttamistyössä pitää uskaltautua heittäytyä myös epämukavuusalueille: – Kun Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilu alkoi, fasilitoin tilaisuuden alueen järjestöjen ja hankeihmisten kesken tilaisuuden, vedin keskustelut ja purin ryhmätyöt. Se meni hyvin, varsinkin ensikertalaiseksi. Viime syksynä hän kiersi SOSTEn road show’n mukana kertomassa sote-uudistuksesta ja kuulemassa eri alueiden järjestötoimijoita. Seuraava iso ponnistus on Oulussa syksyllä pidettävä SOSTE-talk -tilaisuus. Työn suola ovat pienet ja suuret onnistumiset.

– Jos jokin blogini herättää keskustelua tai jokin näkökulma saa toimittajat kiinnostumaan, voin olla tyytyväinen. Epäonnistumisena Kiuru pitää sitä, jos vastaanottaja ei ymmärrä hänen viestiään. – Olen itse syvällä sote-uudistuksessa enkä aina huomaa, ettei tavallinen kansalainen seuraa aktiivisesti sote-uudistuksen käänteitä.

Tulosten mittaaminen on vaikeaa

Kiurusta on vaikeaa yrittää mitata vaikuttamistyön tuloksia.

– Asiantuntijatyössä on haittana, että kuinka osoittaa pystyneensä vaikuttamaan. Mittareita ei juuri ole. Hän ottaa esimerkiksi sote-uudistuksen. – On mahdotonta osoittaa esimerkiksi kenen lausuman perusteella -lakitekstiä on muutettu. Tutulta kuulostava lause on voinut yhtä hyvin tulla joltain toiselta. Kiuru lukee muiden laatimia sote-lausuntoja oppiakseen.

– Oma ajattelu kehittyy, kun huomaa, kuinka toiset perustelevat näkemyksiään. Samalla näkee, mitä asioita muut painottavat. Entä jos sote-uudistus karahtaa taas kiville?

– Se tuntuisi ikävältä, sillä tähän on pantu kaiken kaikkiaan niin paljon työtä. Pitäisi vähän aikaa tehdä jotain muuta, käydä ainakin pitkällä lenkillä. Valinnanvapauspaketin voisi kyllä vetää takaisin.


 

Ulla Kiuru: 5 vaatimusta vaikuttamistyöhön

Asiantuntijuus.
– Pitää olla kykyä perehtyä vaikeisiin asioihin ja käsitys siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon.

Verkostoitumistaidot.
– Jos tuntee politiikan toimintatavat tai jonkun henkilökohtaisesti, on helpompi päästä puheille.

Kiteyttäminen.
– Viestinnän opinnoista on hyötyä, kun sanoma pitää esittää selkeästi ja lyhyesti. Somessa viestin on oltava ytimekäs.

Aktiivisuus.
– Alan kuulumisia seurataan tarpeen mukaan vapaa-aikanakin.

Sitkeys.
– Pitää jaksaa yhä uudelleen puhua samoista asioista, vaikka sillä ei näyttäisi olevan vaikutusta.