Monimuotoinen Specia- juttu­sarjassamme esittelemme tällä kertaa Akavan maahanmuuttajille suunnatun mentorointiohjelman.

 

Lukuisat tutkimukset tuovat eteemme kerta toisensa jälkeen saman viestin: Suomeen muuttaneet asiantuntijat työllistyvät ja pääsevät kiinni yhteiskuntaan sitä paremmin, mitä nopeammin he tutustuvat alansa suomalaisiin toimijoihin.

Myös perehtyminen työkulttuureihin ja työn tekemisen käytäntöihin on tehokkainta kollegiaalisessa ohjauksessa. Akava on käynnistänyt maahanmuuttajille suunnatun mentorointiprojektin vastatakseen osaltaan työelämän uudenlaisiin haasteisiin. Suomalainen työelämä tarvitsee enemmän erityisosaamista myös ulkomailta.

Maailmalta Suomeen tulevat osaajat lisäävät työpaikkojen asiantuntemusta ja tuovat mukanaan uusia näkökulmia – edellyttäen, että heidän integroitumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään onnistuu. Selvitysten mukaan kotoutumisessa ovat tärkeitä niin inhimillinen, kulttuurinen kuin sosiaalinen pääoma: yhteiskuntaan ja työelämään mukaan pääsemisessä vaikuttavat siis paitsi yksilön tiedot ja taidot myös kulttuurinen osaaminen sekä verkostot. Näin ollen onkin tärkeää, että Suomeen tulleet osaajat saavat mahdollisuuden tutustua työpaikkoihin ja niillä toimiviin ihmisiin.

Akava on käynnistänyt kotoutumisen ja uuden työelämän tueksi korkeakoulutetuille maahanmuuttaneille suunnatun mentorointiprojektin. Ajatuksena on välittää korkeakoulutuille turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttaneille käytännön tietoa ja kokemuksia akavalaisista aloista ja työmarkkinoista Suomessa.

– Tavoitteena on kollegiaalisuuteen pohjautuva kokemusperäisen tiedon vaihto korkeakoulutetulta korkeakoulutetulle. Samalla avataan korkeakoulutettujen verkostoja turvapaikanhakijoille, Akavan kehityspäällikkö Kristiina Kokko kertoo.

Projekti on käynnistynyt Akavan ja sen liittojen yhteistyönä: ideana on, että liitot tarjoavat korkeakoulutetuille maahanmuuttaneille mahdollisuuden tavata mentoreitaan lähellä kotia, ja Akava huolehtii toiminnan koordinoinnista ja tiedottamisesta. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja on maksutonta kaikille osallistujille.

Käytännössä Akava on tavoitellut maahanmuuttaneita korkeakoulutettuja sekä korkeakouluopiskelijoita ympäri Suomea TE-toimistojen, sosiaalisen median ja oppilaitosten kautta. Näiden kontaktien kautta on alkanut pikkuhiljaa syntyä rekisteri mentoroinnista kiinnostuneista maahanmuuttajista, mistä Akava välittää tietoja liitoille. Liitoissa toimivat mentoroinnin yhteyshenkilöt etsivät tahoillaan mentoroinnista kiinnostuneille maahanmuuttajille mentoriparin oman jäsenistönsä joukosta.

– Ihanteellisinta olisi, mikäli mentorit ja mentoroitava edustaisivat samaa ammattikuntaa, Kokko toteaa. Lisäksi mentoroitavalle pyritään löytämään aina kaksi mentoria. Kokko kertoo, että tapaamisia järjestetään yleensä 3–5 kertaa, pääosin englanniksi. Tapaamisten tueksi mentorit saavat Akavan laatiman mallin, vaikka toki mallia on lupa soveltaa aina tapaus- ja alakohtaisesti. Lisäksi on määritelty mentoroinnin eettiset ohjeet. – Tämä ei ole varsinaisesti projekti, johon olisi erillinen rahoitus, vaan tarkoituksena on ottaa mentorointi osaksi akavalaista perustoimintaa, Kokko kertoo. Kyse on Akavan yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta.

– Tarkoitus ei olekaan niinkään kalastella uusia jäseniä kuin osallistua uuden työelämän rakentamiseen vastuullisesti.

– Vaikka toki projekti on tuonut liitoille myös uusia jäseniä.

Kokon mukaan mentorointiin on tähän mennessä osallistunut eniten tekniikan alan ihmisiä. Syyksi tähän hän uskoo erityisesti vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden ammattijakauman: tuolloin esimerkiksi Irakista ja Afganistanista saapui runsaasti nimenomaan tekniikan alan koulutuksen saaneita.

– Onkin hienoa, että esimerkiksi Tekniikan Akateemisilla on ollut kiinnostusta mentoritoimintaa kohtaan, Kokko iloitsee. Ja jatkossa Kokko toivoo projektiin lisää myös generalistitaustaisia osallistujia!


Kiinnostuitko Specia-kahvien
järjestämisestä tulevaisuudessa?

Ota yhteyttä:
hanna-mari.koski@specia.fi