Specialainen pääluottamusmies Ilpo Tapaninen toimii sote- ja maakuntauudistuksessa monessa eri roolissa. Työpäivät täyttää Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaprosessista vastaaminen sekä henkilöstönedustajan tehtävät uudistuksen henkilöstöryhmässä.

Monialaiset työtehtävät sekä luottamusmiehen roolin yhdistäminen vaativat välillä pohdintaa.

– Toimenkuvaani kuuluu myös järjestö- ja nuorisoyhteistyö sekä maakunnallinen hyvinvointiohjelma. Olen mukana substanssityöryhmän valmistelussa normaalin leipätyön puitteissa asiantuntijana ja valmistelijana, mutta toisaalta poliittisessa ohjausryhmässä henkilöstöryhmän, JUKO:n edustajana. Pitää aina välillä hoksauttaa itseään, mistä roolista käsin asioita nyt käsitellään ja valmistellaan.

Luottamusmiesuraa on takana kolmisen vuotta ja kokemusta on samoista hommista myös menneiltä vuosilta. Kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen pitää virettä yllä.

– Tässä työssä tarvitaan luottamusta sekä tietynlaista rohkeutta, sillä asiat eivät ole aina niin helppoja. Mutta niinhän se on, että yhteiskuntapolitiikkaan kuuluvat arvojen ristiriidat.

Yhteydenpitoa yli toimialojen

Maakuntien tehtävien uudistustyö on valtaisa, mutta Pohjois-Pohjanmaalla uudistuksen esivalmistelu on lähtenyt mallikkaasti liikkeelle.

– Olemme siinä pisteessä, että neljän substanssityöryhmän lisäksi vuoden vaihteessa ovat aloittaneet työskentelynsä kuusi uutta tukipalvelutyöryhmää.

Henkilöstöryhmässä kartoitetaan henkilö- ja palkkajärjestelmistä saatavalla tiedolla palvelusuhteeseen liittyvät asiat.

– Henkilöstöedustajien tehtävänä tässä on omalta osaltaan kartoittaa maakuntaan tulevien yhteisöjen henkilöstöpoliittiset linjaukset, paikalliset sopimukset ja niiden vaikutukset sekä muut työyhteisöissä sovitut käytännöt.

Tärkeää on myös muistaa, että uudistuksessa luottamusmiesrooli ei rajoitu omiin joukkoihin, vaan edustettavia on laaja joukko.

”Vaikuttaa voi ja pitää!
Jos siihen ei usko,
niin ei oikein kannata
työtä tehdäkään.”

– Edustan tässä roolissa kaikki jukolaisia, joita uudistus koskettaa. Sekä valtiota että kuntapuolta ja eri sopimuksia. Vaikea kuvitella, että uudistusta voidaan tehdä ilman henkilöstön vahvaa osallistumista. Vaikuttaa voi ja pitää! Jos siihen ei usko, niin ei oikein kannata työtä tehdäkään.

Henkilöstön edustajan näkökulmasta JUKO:n ongelma on alueellisen organisaation puute. – Kukaan meistä ei edusta kaikkia Pohjois-Pohjanmaalla ja kenttä on hajanainen, on paljon ammattiryhmiä, organisaatioita ja useita omia sopimuksiakin. Ratkaisuna tähän Pohjois-Pohjanmaalla toimii laaja jukolaisten alueellinen verkosto, jonka toiminta ja yhteistyö on lähtenyt hyvin liikkeelle. Luottamusta on.

Myös kunnat, TE-toimisto ja sairaanhoitopiiri ovat mukana verkostossa.

– Tämä on hyvä käytäntö, jota suosittelen muillekin alueille. Kun tieto kulkee, se tuo samalla työrauhaa ihmisille. Se on ensiarvoisen tärkeää!

Palkkojen harmonisoinnissa haasteita

Valtion ja kunnan työehtosopimusten harmonisointi, eli yhtenäistäminen, tulee Tapanisen mukaan olemana haastavaa.
Esimerkiksi palkkauksen rakenne on erityyppinen. Valtiolla henkilökohtaisten lisien osuus on suhteessa suurempi kuin kv-tes puolella. Tässä puhutaan lukuisista eri palkkausjärjestelmistä. Esimerkiksi ELY-keskuksissa ollaan virkasuhteissa ja maakuntaliitoissa työsuhteissa. Vielä esivalmistelussa ongelmat eivät kuitenkaan konkretisoidu.

– Koordinoimista on kyllä ollut jukolaisten omankin verkoston osalta, mutta sitten kun uusien maakuntien aloituspäivä 1.1.2019 koittaa, ollaankin jo haastavammassa tilanteessa. Erityisesti palkkojen harmonisointi mietityttää pääluottamusmiestä.

”Hyvinvointi rakentuu
ja sitä tuetaan arjen
ympäristöissä
– ei korjaavissa
sote-palveluissa.”

– Laskelmissa haitarin yläpäässä – siis harmonisoinnin hintalapussa – on 750 miljoonaa euroa. Miten tämä on suhteessa säästötavoitteisiin? On myös huomattava, että nyt puhutaan kustannuskehityksen taittamisesta, ei varsinaisesti säästöistä. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat haasteena. Digitalisaatio mahdollistaa, mutta sillä ei ratkaista kaikkea. Myös syksyllä 2018 käytävät liikkeenluovutusta koskevat YT:t pohdituttavat.

– Joistakin maakuntaliitoista olen kuullut katkeriakin kokemuksia aiemmista neuvotteluista. On kuitenkin muistettava ja korostettava, että syksyn 2018 YT:t eivät ole irtisanomis-YT:t. Toinen vaihtoehto tietysti olisi ollut se, että jokainen olisi joutunut hakemaan paikkoja uudesta organisaatiosta. Olen joka tapauksessa olen luottavainen. Ylimenokautena tulee paljon uusia tehtäviä, töitä kyllä riittää!

Liikkeenluovutus ei kuitenkaan ole irtisanomissuoja, Tapaninen muistuttaa.

– Tästäkin ihmisillä on vääriä käsityksiä, joita pitää välillä oikaista. Työntekijät tulevat siirtymään vanhoina työntekijöinä, entisin palvelussuhteen ehdoin. Mitään takuita ei ole olemassa, mutta turhia pelkoja ei saa lietsoa. Tietysti paljon vartijana tässä ollaan. Jukolaisia, joita asia koskettaa on Pohjois-Pohjanmaalla lähes 3 000.

Miltä näyttää uusi maakunta?

Maakuntauudistuksen myötä tehtävä lisääntyvät ja maakunnille luodaan uudenlainen itsehallinto alueellaan.

Maakuntiin siirtyvät soten lisäksi mm. maakuntien liittojen nykyiset tehtävät sekä tehtäviä, joita nykyisin hoidetaan ELY-keskuksissa, TE-toimistoissa, aluehallintovirastoissa, pelastustoimessa sekä kunnissa, Tapaninen listaa.

– Toisaalta itse käytän varoen itsehallinto-termiä, tai itse-etuliitettä. Verotusoikeutta ei ole maakunnille tässä vaiheessa tulossa. Uudistus jää siten torsoksi.

Luottamusmies valaa kuitenkin uskoa parempaan huomiseen.

– Meidän pitää muistaa ja ymmärtää, että maakuntauudistus on samaan aikaan kuntareformi. Olemme samalla tekemässä tulevaisuuden kuntaa. Puolet kuntien henkilöstöstä tulee siirtymään uuden maakunnan palvelukseen. Kuntien ja kuntapäättäjien on myös sisäistettävä uusi rooli, esim. hyvinvointiasiat eivät karkaa kunnasta mihinkään vaikka sote ulkoistetaan. Edistävien ja ehkäisevien tehtävien rooli tulee korostumaan entisestään. Hyvinvointi rakentuu ja sitä tuetaan arjen ympäristöissä – ei korjaavissa sote-palveluissa.

Uudistuksen perusrakenne tulee Tapanisen mukaan olemaan hyvä.

– KT tulee olemaan työnantajataho ja eläkejärjestelmänä KEVA. Kuntapuolen parhaiden osien säilyttäminen on mielestäni iso asia! Hienoa on myös maakunnan ja aluehallinnon kansanvaltaistuminen ja sitä tervehdin ilolla. Sitä on tavoiteltu! Julkishallinnon ja – palveluiden on nyt kurotettava uuteen aikaan.