Ajatuksia suomalaisesta työelämästä ja ammattiliitoista, osa1

Moussa Ahmadin haastattelu aloittaa Specian kirjoitussarjan, jossa tutustutaan maahanmuuttajataustaisiin specialaisiin ja kysellään heidän toiveitaan Specian toiminnalle. Speciassa monimuotoinen jäsenistö nähdään vahvuudeksi, jonka moninaisiin tarpeisiin on vastattava erilaisin tavoin.


Syyrialaislähtöinen, Helsingissä noin vuoden ajan kotouttamistyötä tehnyt Moussa Ahmad liittyi Speciaan, sillä hän uskoo sen pystyvän tukemaan korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia suomalaisessa työelämässä.

Moussa Ahmadin tie Suomeen kävi keski­suomalaisen kesän kautta: vuonna 2009 tuolloin vähän alle kolmikymppinen, lääketeollisuuden parissa työskentelevä insinööri osallistui Jyväskylän yliopiston kesäkouluun, jossa käsiteltiin uusiutuvaa energiantuotantoa. – Suomi tuntui mukavalta maalta, jossa voisi edetä ammatillisesti. Kesän jälkeen jäin Suomeen ja aloitin suomen kielen opiskelun.

Työttömän arki tuli Suomessa vastaan kuitenkin pian.

– Oman alan töitä oli vaikea saada, joten työnhakua oli laajennettava. Varasto- ja palvelualan tehtäviä löytyi, mutta koulutusta vastaamaton työ ei motivoinut kehittymään. Lähetin jatkuvasti hakemuksia oman alani tehtäviin, mutta en päässyt edes haastatteluihin. Mietinkin yhä, oliko syynä englanninkielinen hakemus vai ainoastaan se, että olin ulkomaalainen. Koska Ahmad työskenteli koko ajan, hänellä ei ollut pääsyä TE-toimiston järjestämille kotouttamiskursseille.

– Kun lopulta ilmoittauduin työttömäksi työnhakijaksi, kotoaikani oli jo umpeutunut ja minulle tarjottiin vain harjoittelua kaupan varastossa.

Varastotyö ei luonnollisestikaan hyödyttänyt sen paremmin suomen kielen oppimista kuin verkostoitumista, joten hän päätti opiskella suomen omalla kustannuksellaan. – Se kannatti, sillä kurssien jälkeen läpäisin yleisen kielitestin ja sain Suomen kansalaisuuden. Vuonna 2013 Ahmad aloitti maahanmuuttajille suunnatun hoiva-alan valmentavan koulutuksen, sillä työ farmaseuttina kiinnosti. Koulutus keskittyi kuitenkin lähihoitajaopintoihin, joten se jäi kesken. – Aloitin myös ammatillisen autoalan koulutuksen, mutta en pärjännyt suomenkielisissä opinnoissa.

Lopulta aukesi jatko-opinto-oikeus Vaasan yliopistoon vuonna 2015.

– Väitöstutkimukseni liittyy lääketuotantoon ja laadun johtamiseen, ja sen kautta olen päässyt osallistumaan seminaareihin niin Suomessa kuin ulkomailla. En kuitenkaan ole onnistunut verkostoitumaan tai työllistymään alalle. Keväällä 2016 Ahmad rekrytoitiin työvoimahallinnon turvapaikanhakijoille kohdennettuun työllistymisprojektiin, jossa hän työskentelee edelleen. Työn kautta tutuksi ovat tulleet suomalainen ammattiyhdistysliike ja myös Specia – samoin jäsenyys.

Syyriassa ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen enemmän kuin liitot Suomessa. Liittojen tarjontaan voivat kuulua esimerkiksi terveydenhuolto jäsenen koko perheelle, edulliset asunnot osamaksulla tai eläkkeet.

– Itse kuuluin insinööriliittoon, jolla vahva asema yhteiskunnassa ja paljon resursseja. Sitä kautta perheelleni oli tarjolla muun muassa lomakohde Välimerellä ja ohjelmaa lapsille. Liitot tukevat myös vastasyntyneiden vanhempia erillisellä vanhempainrahalla, joka vastaa idealtaan Kelan äitiyspakkausta.

Syyriassa henkilö voi olla samanaikaisesti kahden eri ammattiliiton jäsen.

– Liityin itsekin insinööriliiton lisäksi myös yleiseen työntekijöiden liittoon, johon voivat liittyä henkilöt, joiden edustamalla ammattialalla ei ole omaa liittoa. Syyriassa oli hyvin tärkeää kuulua ammattiliittoon, mikäli halusi edetä urallaan. Esimerkiksi esimiestehtäviin suuntaavan piti saada maan ainoan puolueen Baathin tuki taakseen.

– Viime kädessä puolue määräsi, kenestä tehtäisiin johtaja. Ahmadilla on terveisiä myös palvelujaan miettiville suomalaisille ammattiliitoille: jäsenet tarvitsevat eri ryhmille kohdennettuja täsmäpalveluja.

– Matkavakuutuksen saa edullisesti muualtakin, lakimiespalveluja en ole tarvinnut eivätkä liiton koulutukset ole vaikuttaneet kiinnostavilta. Voisiko liitto myös Suomessa osallistua jäsentensä eläkkeiden maksuun tai tarjota esimerkiksi terveyspalveluja?

 

”Voisiko ammattiliitto
järjestää esimerkiksi
työllistymistapahtumia
maahanmuuttajille?”

 

Kysyttäessä erityisesti maahanmuuttajien palvelemiseen liittyvistä ajatuksista, Ahmad vastaa toivovansa konkreettista tukea työn löytämiseen.

– Voisiko ammattiliitto järjestää esimerkiksi työllistymistapahtumia maahanmuuttajille? Hän toivoisi liittojen myös edelleen tuovan vahvemmin esiin, että työyhteisössä kaikkia tulee kohdella tasavertaisesti, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta.

Lisäksi Ahmad kertoo miettineensä, voisivatko ammattiliitot Suomessa tukea rahallisesti maahanmuuttajia työllistäviä työnantajia. Myös eri ammattialoille räätälöidyt suomen kielen kurssit olisivat hyödyllisiä. – Haastan liitot tässäkin yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Yhteistyön paikkoja löytyy varmasti.

Speciassa haaste on jo otettu vastaan. Ensimmäinen korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnattu työelämäinfo järjestetään huhtikuussa Espoossa, ja oppilaitosvierailut sekä mahdollisten yhteisten koulutusten suunnittelu alkavat toukokuussa.